sunnuntai 21. elokuuta 2016

Mustaa ja Valkoista: Kotikadulla (linky)



Kotikatumme on aika lyhyt; vain noin 300-400 metriä pitkä ja L-kirjaimen muotoinen. Siinä ei ole paljoa liikennemerkkejä; läpiajo kielletty ja ajaakaan ei saisi kuin 30km/tunnissa. Ikävä kyllä kumpaakaan sääntöä harva noudattaa.


Keltainen pikku tupamme on ihan tien vieressä. Puutarhan paraatipuoli ei näy tielle, ehkä se on toisaalta hyväkin että pusikot estävät näkyvyyden. 


Tien varrella asuma-alueellamme on paljon muitakin 30-40 -luvuilla rakennettuja sympaattisia pikku taloja. Kaikilla on suuria omenapuita ja marjapensaita puutarhoissaan. Pääosin näissä asuu vanhempaa väkeä. Meidänkin lähinaapurit ovat kaikki jo eläkkeellä. 

Pikku katumme on tosi rauhallinen, etenkin varhain aamulla ja viikonloppuisin. Arkisin on toki enemmän liikennettä. Jalankulkijoita kulkee talomme ohi usein kauppaan ja takaisin. Moni pysähtyy juttelemaan, ollaan tultu jo tutuiksi.




Ensimmäinen aihe siis Mustaa ja Valkoista haasteeseen on:

Kotikatu

Mieti mikä on oman kotikatusi tunnelma ja harkitse minä vuorokaudenaikana kuvattaessa tuon tunnelman saisit parhaiten esille.

Ohjeethan olivat seuraavat:

1. Sinulla on kaksi viikkoa aikaa osallistua haasteeseen
2. Mukaan pääsee 1-3 mustavalkokuvalla. Eli vain m/v kuvat hyväksytään ellei esim. kolmatta väriä ole erikseen mainittu. 
3. Linkitäthän suoraan postaukseesi, ei blogin etusivulle!
4. Osallistu aiheeseen mieluummin uusilla kuvilla.
5. Käy muiden osallistujien blogeissa ja jätä kommentti vierailustasi.

Mukavia kuvaushetkiä omalla kadullasi, mielenkiintoista nähdä miltä sinun katusi näyttää!



torstai 18. elokuuta 2016

Uusi blogihaaste: Mustaa ja Valkoista



Eihän Blogistaniassa ole vielä tarpeeksi bloggaamiseen innoittavia haasteita? Minusta ei ainakaan, etenkään mustavalko -valokuvaukseen keskittyvää suomenkielistä ei taida tällä hetkellä olla.

Siksi päätin alkaa moderoimaan uutta haastetta...!



Mikä on haasteen tarkoitus?


Tarkoitus on innostua valokuvaamisesta lisää ja haastaa itsensä kuvaamaan jotain ihan uutta mitä et ehkä ole vielä kuvannut. Yritän etsiä netin syövereistä omaksi sekä kenties muidenkin avuksi ja iloksi aina pari vinkkiä mukaan. Osallistua voivat kaikentasoiset innokkaat kameran kanssa häärääjät, joilla on blogi ja jotka ovat halukkaita kehittymään kuvaajana.


Miksi mustavalkoista?


Rakastan värejä, mutta toisinaan sitä kaipaa yksinkertaisempaa ilmaisua. Mustavalkokuvat ovat tyylikkäitä ja niiden avulla oppii pelkistämään. Olen huomannut myös että m/v -kuva antaa enemmän anteeksi kuin värikuva terävyyden suhteen. Sen avulla on myös helpompi ilmaista voimakkaita tunteita kuten dramatiikkaa. Muodot, viivat ja pintarakenteet saa myös paremmin näkyviin.


Miten pääsee mukaan?


1. Aiheet päivittyvät kahden viikon välein sunnuntai-iltana joten sinulla on aina hyvin aikaa         osallistua.

2. Mukaan pääsee 1-3 mustavalkokuvalla. Eli vain m/v kuvat hyväksytään ellei esim. kolmatta väriä ole erikseen mainittu. 

3. Linkitäthän suoraan postaukseesi, ei blogin etusivulle!

4. Osallistu aiheeseen mieluummin uusilla kuvilla.

5. Käy muiden osallistujien blogeissa ja jätä kommentti vierailustasi.

Nyt jään miettimään aihetta ja ensimmäinen Mustaa ja Valkoista -haaste siis julkaistaan ensi sunnuntai-iltana. Pysythän kuulolla! Toivon tietysti että moni (tai edes joku kääk) innostuisi tulemaan mukaan. Jos joku tarvitsee lisäinfoa esim linkityksen suhteen niin kertokaa, teen sitten tarkemmat ohjeet.

Mitä sinä pidät blogihaasteista, tuleeko osallistuttua? 


maanantai 15. elokuuta 2016

Vanhalla sillalla


OBW -Our beautiful world -blogi haastaa kuvaamaan siltaa ja minulla tuli heti mieleen eräs mieleenjäänyt upea silta jota en olekaan blogissa vielä esitellyt. Löysimme sen miehen kanssa sattumalta ollessamme viime huhtikuussa automatkalla Gironassa ja sen lähimaastossa.


Tämä keskiaikainen vanha silta löytyi Garrotxan piirikunnasta Sadernesin lähistöltä ja sen nimi on Pont de Llierca



Sillan toiselta puolelta lähti kivinen vanha polku, nykyään kivan näköinen vaellusreitti. Jätimme sen kuitenkin tutkimatta kun oli muita suunnitelmia.





Halusin käydä kuvaamassa siltaa myös alhaaltapäin. Vesi olikin tosi matalalla. Siri ja mies jäivät vielä sillalle mittakaavan näkemiseksi. 


Pikku croppaus miehestä -kääk missä Siri on!?


Vedessä oli pieniä sammakon poikasia. Knupupäiksi taisimme lapsena noita kutsua.

Ihana paikka ja ihana päivä. Voisipa vierailla tuolla joskus uudelleen!

This old bridge is located in Catalunya Spain. It`s called Pont de Llierca.



sunnuntai 14. elokuuta 2016

Iloitellen uuteen viikkoon


Lisää kukkia ennenkuin loppuvat kokonaan...


Näitä leikkokukkia sain blogikamu Tiinalta kun he vierailivat meillä muutama viikko sitten. Piti ensin kuvata kimppu tuoreeltaan mutta se jäi ja ehti jo kuivahtaakin. Heitin veden pois ja vein maljakon terassille, mutten raaskinut heittää kukkia vielä pois kun jotenkin ne ovat niin kauniita kuivuneinakin.



Onnistuin yllättävän hyvin tässä kärpäsmakrossa kun kuvasin käyttäen uutta Nikon D610 -runkoani (jeps, meikällä on täyskennorunko ollut jo muutaman viikon jee!) Käytin rungon kanssa halpaa croppikennon 50mm-200mm linssiä loittorenkaan kanssa. Teen tälläisiä ihme kokeiluja kun tuohon uudempaan runkoon minulla ei ole tällä hetkellä kuin laajakulmalinssi. Hauskaa!


Syksy on pikku hiljaa hiipimässä puutarhaan ja mies viritti pari autotallista löytämäänsä kivaa lisävaloa omenapuihin. On mukavampi ulkoilla iltasella puutarhassa kun näkeekin jotain.

Vielä ehdin viikonlopun Kukkailotteluun mukaan näillä makroilla. 

Iloista tulevaa viikkoa!



keskiviikko 10. elokuuta 2016

Kukkaloistoa elokuussa


Terassilla minulla on jo kolmatta vuotta kaksi margaretakukkaa. Olen tykännyt näistä kun kukkivat koko kesän eivätkä hermostu jos kerran pari vähän kuivahtavat kunhan suurinpiirtein muistaa kastella sään mukaan. 

Harmi vain tänä vuonna ne näyttävät vähän kärsineiltä, niinkuin monet muutkin kukat. Kesäneilikkakin kukki pari viikkoa mutta nyt se tekee ahkerasti pelkkiä nuppuja, jotka eivät sitten aukeakaan, pöh.



Pihassamme alunperinkin ollut rusopajuangervo taas voi paremmin kuin koskaan. Kaunishan se on, mutta se vaan leviää vuosi vuodelta lisää ja taitaa olla läpimitaltaan jo useamman metrin. Päätimmekin karsia sitä reilusti kivetyksen avulla. 


Kylvin pikkuruisia unikonsiemeniä puulaatikon täyteen alkukesästä ja nyt ne vihdoin kukkivat. Olin tosi iloinen löytäessäni ensimmäisen kukkasen ja nyt ruukku on täynnä kukkia ja nuppujakin riittää. Saisikohan nuo vielä jotenkin talvehtimaan?


Kuunlilja on kukkinut kauniisti herkkine kukkineen.


Lilat kukkivat myöhään mutta ihan hyvin, paitsi varjossa olevat jäivät pieniksi. Jännää huomata miten erilainen kukinto voi olla eri kesinä. Tuon hauskan lintupallon muuten toimme aikoinaan Tsekin rajalta automatkalta. Olimme menossa Müncheniin ystäviemme luokse ja veimme heille samanlaisen tuliaisiksi. Harmi vain emännällä oli jo useampi samanlainen puutarhassa!


Pari vuotta sitten istutin viisi aurinkonauhuksen tainta aurinkoiseen kukkapenkkiin talon edustalle ja vain yksi jäi henkiin. Vaan sekään ei ole kukkinut tähän asti. Olin tosi iloinen nähdessäni siinä nuppuja. Tosi pitkään kukkikin. Onneksi ne muut taimet eivät säilyneet, eipä tuohon kukkapenkkiin muuten muuta mahtuisikaan.


Tämä ihana keltainen kukkapuska (jonka taimen sain viime vuonna) kukkii hyvin ja olen siitä tosi iloinen. Mikähän sen nimi on tunnistaako joku?


Niin, ja se elämänlanka...jota puutarhamme oli ihan täynnä 4 vuotta sitten. Ei siitä eroon ole päässyt vieläkään. Se meinaa jyrätä osan vadelmista vallan kokonaan. Nättihän se on ja annankin sen kasvaa aitaa myöten mutta muualta nypin pois.


Ystävän puutarhassakin olen päässyt kuvailemaan. Hänellä riittääkin erikoisia, myös ulkomailtakin tuotuja kukkia pihassaan. 





LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...