torstai 17. toukokuuta 2012

Hurmaavia vanhuksia / Fascinating elderlies

Noin kaksi viikkoa sitten aloitin uuden työn, kuten jo tarkkasilmäisimmät lukijani varmaan tietävät. Olen vanhusten kanssa tekemisissä, eli ulkoilutan heitä, saatan lääkäriin tai kauppaan ja huononäköisille voin välillä lukeakin.  Eihän tämä mikään kutsumusjuttu ole, mutta tässä nyt toistaiseksi ollaan...sitäpaitsi olen tavannut tosi hassuja, mielenkiintoisia ja hurmaavia vanhuksia. Jännää miten kaikki ovat niin erilaisia persoonia!

Suurin osa näistä vanhuksista on tosi vanhoja, yleensä n. 90 vuotiaita. Joidenkin iho on hämmästyttävän ryppyinen ja osa on niin hauraita, että minua vähän jopa pelottaa työntää heitä pyörätuolissa...jotkut kyllä onneksi kävelevät rollaattorin avulla itsekin. 

Osalla on tosi pahoja kipuja, ja se on kieltämättä aika säälittävää. Kaikki eivät silti valita, vaan osa on todella positiivisia ihmisä vanhuksenakin. Eräskin Saara-mummo, joka selvästi kärsii jostain vaivoista ja on lähes kuuro, sanoi, että "ei minulla edes nuhat tahdo pysyä". Hän ei ole myöskään halunnut kuulolaitetta tai tekohampaita "koska niistä on vaan vaivaa"...

Olen saanut joistakin mummoista jo ihan kavereitakin. Eräs Pirkko on iloinen, kova höpöttäjämummo, joka lukee mielellään. Välillä hän lukee kirjojaan läpi yön ja sanoo minulle, etten saa kertoa sitä hoitajille, koska heidän mielestään se ei ole terveellistä. Hän on melko hyvässä kunnossa, mutta vähän eristäytynyt eikä uskalla lähteä yksin enää edes postilaatikolle. Sain houkuteltua hänet tällä viikolla ulos pitkään aikaan ja hänelle se oli eräänlainen nostalgiaretki. Kiertelimme paikkoja, joita hän oli kunnolla nähnyt viimeksi nuorena. Monet rakennukset olivat hävinneet kokonaan ja uusia tullut tilalle.

Suoma ja Vappu, kaksi sokeaa mummoa ovat myös tosi kivoja vaivastaan huolimatta. Toinen on oikea vilukissa eikä mielellään lähde peiton alta minnekään. Häntä harmittaa kovasti, kun ei enää näe lukea "skandaalijuoruja". Siksi luen hänelle 7-päivää lehdestä "kaikkein herkullisimmat juorut" kerran viikossa. Vappu taas on oikea ilopilleri ja kertoilee tuntitolkulla jännittäviä tarinoita. Tutuksi ovat jo tulleet niin entiset kissat ja koiratkin, Vapun lahjakkaat lapset sekä miesvainaa, joka oli Karjalasta kotoisin ja joutui sotaankin. Toisinaan liikutun lähes kyyneliin Vapun elävistä tarinoista.

Kuva netistä...vaikka jos olisi mahdollista, saisin vanhuksista päivittäin huikeita kuvia...


Two weeks ago I started new job. I work with elderlies, for example I go out with them, help them to doctor or supermarket or read if they can`t see themshelves. i have met many interesting new people, some of them very fascinating.



11 kommenttia:

Cheri kirjoitti...

Kiehtova työ! Kerroit hienosti tuttavuuksistasi. Minulla on aina ollut mummoja ystävinä, monta olen jo menettänytkin. On jotenkin terveellistä olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on pitkä perspektiivi elämään.

Matkatar kirjoitti...

On todella kiehtovaa joo, ja hyvin opettavaista. Ei sitä omia hölmöjä "murheitaan" paljoa jaksa ajatella kun näkee ja kuulee päivittäin niin koskettavia tarinoita...

Harakka kirjoitti...

Mielenkiintoinen työ sulla!
Vanhat ihmiset ovat aika viisaita, viisaampia kuin meistä kukaan.
Hauskojakin osaavat olla, tunnen yhden, joka on 99v.
Ja hän on terävä kuin mikä, hänelle jää joskus toiseksi, hi!

Mine kirjoitti...

Mutkien kautta löysin sinut. Olet tärkeässä työssä. Oma äitini on dementia-kodissa, joten sitä eri tavalla miettii miten rakkaitamme hoidetaan. Mekaanisesti ja kiireellä vai lämmöllä ja pysähtyen. Sinä taidat kuulua jälkimmäiseen kategoriaan. Jään kurkkailemaan mitä sinulle kuuluu.

Yaelian kirjoitti...

Hienoa työtä teet,nostan hattua! Ei kovin helppoa mutta vanhoilla ihmisillä on usein myös sellaista viisautta mitä meillä ei vielä ehkä ole.Täällä Israelissa presidenttimme on jo täyttänyt 88 vuotta,ja edelleenkin mahtavassa kunnossa ja on kuin Duracell-pupu.Mutta kaikki eivät ole siinä iässä...Tuo kuva on koskettava!

Tansku kirjoitti...

Sinulla on nyt varmasti mukava työ,vanhuksien kans oleminen,puhuminen,se avartaa mieltä,vanhat mummot ja papat ne tietää elämästä paljooon.Olen ollunna vähän samanlaisessa työssä silloin ammoina aikoina,mielenkiintoinen työ olikin!

Matkatar kirjoitti...

Kyllä tunnen olevani aika empaattinen ihminen ja pyrin tarvittaessa antamaan vanhuksille sitä aikaa, mitä varsinaiset hoitajat eivät ehdi. Kiitos kun tulit lukijaksi!

Matkatar kirjoitti...

Onhan tämä avartavaa työtä, ja palkitsevaakin, kun kuulee joka päivä "kiitos käynnistä" moneen kertaan...

Matkatar kirjoitti...

Kyllä ovat vanhukset tosiaan viisaita, kyllähän elämä kasvattaa meitä jokaista. Ja toiset todellakin hyväkuntoisia iästään huolimatta.

Matkatar kirjoitti...

Joo kyllä osalla vanhuksista huumorintajua todella löytyy! Varmaan aika pitkälle sama luonne kun on nuorena on myös vanhana!

Kutuharju kirjoitti...

Kylläpä lämmitti sydäntä lukea miten inhimillisesti vanhuksia kohtelet. Mutta silti pitää olla rehellinen, kuten sinä, ja nähdä asioiden kenkkupuolet kanssa, kaikessa töissä on ilonsa ja nurjat puolensa; Vvanhuksissa on aikamoisia känkkäränkköjä myös. Mutta tärkeää on että osaa iloita niistä tarinoitsijoista ja ilopillereistä jotka näyttävät meille tietä tyytyväiseen vanhuuteen. Ihminen on lopulta aina sama, ydin pysyy samana, ikääntyessä vaan niitä kuoria on kertynyt kuin sipuliin, useampi kerros, mutta sipulin ytimessä on yhä se pikkulapsi joka kerran oli nuorempi kuin mitä me nyt olemme..
Kirjoita muistiin tarinoita, niin mummot jatkavat elämäänsä niissä.!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...