perjantai 12. lokakuuta 2012

Rusetti kiveksissä -ja muita tarinoita

Kävin eilen töissä jututtamassa taas mainiota Vappumuoria. Mietin, että minulla pitäisi olla aina jonkinlainen nauhuri tai ainakin kynä ja paperia mukana, sillä niin mainioita ja koskettavia tarinoita hän osaa kertoa. (kuvia tarinaan kaivelin netistä ja muokkailin niitä hieman...) Yritän muistini mukaan kertoa muutaman tarinan...

Lapsiorjia

Ensin hän kertoi järkyttävän tarinan miehestä, joka oli hänen isänsä työkaveri. Vapun isä oli ihmetellyt saunareissulla kaverinsa olkapäillä näkyviä "luupiikkejä", ja oli kuullut miehen karmeasta lapsuudesta. Oma isä oli myynyt vasta poikasen merille isolle kalastusalukselle töihin. Siellä oli muitakin poikia korvaamassa kalliiksi tulleita hevosia. Heidän olkapäilleen laitettiin jonkinlainen teline, ja sitten he joutuivat vetämään säästä huolimatta raskasta nuottaa. Kalastajan vaimo oli keittänyt illalla pojille kalakeittoa ja rasvannut olkapäät, mutta sama työ jatkui seuraavana päivänä...ja vuodet vierivät.


Parikymppisenä poika pääsi pakenemaan rannikolta eikä halunnut palata enää kotiinsa, vaan hakeutui maatilalle töihin. Mitenkähän mahtoi tuolle miehelle enää kalakeitto maistua?

Viinan salakuljetusta

Toinen mieleenjäänyt tarina kertoi ajalta, jolloin Suomessa oli alkoholin kieltolaki (1919-1932). Vappu oli silloin pieni tyttö ja muistaa hyvin, miten joka puolella oli viinan salapolttoa ja salakuljetusta. Kylillä oli virkaintoinen Larsson -niminen nuori konstaapeli, joka yritti saada viinankeittäjiä ja myyjiä kiinni. Hän saikin vihjeen talosta, jossa heitä majaili, ja ryntäsi sinne Vapun isän varoituksesta huolimatta yksin. Heti ovelta poliisi paiskattiin naururämäkän saattelemana rajusti ulos ja hän loukkaantui vakavasti.

Myöhemmin Vappu vanhempineen ihmetteli mustaa hiljaa ajavaa autoa, joka tuli pimeällä heidän pihalleen ja jäi sinne. Isä meni kysymään, mitä heillä oli asiaa. He olivat viinan salakuljettajia ja paossa poliisia, ja pyysivät aseella uhaten saada odottaa pihassa, kunnes poliisi menisi ohitse. Sillä kertaa isän oli pakko päästää heidät, mutta hän osasi odottaa heitä seuraavalla kerralla poliisin kanssa.

Vappu kertoi miten jännittävää oli odottaa salakuljettajia pimeässä sisällä ikkunan takana muun perheen kanssa. Poliisi oli laittanut etukäteen tielle piikkimaton, jonka tuli pysäyttää auto siihen paikkaan. Auto tuli kuitenkin ihan hiljaa ajaen ja tuikun kanssa tietä tähyillen. Ajaja huomasi piikkimaton ajoissa ja pysähtyi. Sitten hän peruutti, ja ajoi täysillä maton ylitse. Auton renkaat pysyivät kuulemma ehjinä, koska ne oli valmistettu kalliista umpikumista.

Kysyin Vapulta, että saiko poliisi heitä sitten koskaan kiinni, ja Vappu kertoi, että sitten se kieltolaki loppuikin, ja miehiltä meni tuottelias yritys. Ja että he olivat tosi kiukkuisia...


Rusetti kiveksissä

Vappu muistaa paljon myös hauskoja tarinoita kyliltä. Naapurin äiti oli menossa jonnekin ja tarvitsi lomittajaa lypsämään lehmiä ja katsomaan samalla pikkupoikansa perään. Pari lehmistä oli tiineenä, joten niitä ei tarvinnut lypsää ja äiti laittoi lomittajalle niiden häntään merkiksi rusetin.

Lomittaja otti pikkupojan mukaan navettaan lypsylle ja poika kysyi, miksi tuolta yhdeltä lehmältä ei tule maitoa...Poika oli ottanut äidistä mallia ja sitonut itsekin rusetin -kyseessä ei vain ollut lehmä, vaan sonni. Oli siinä lomittajalla ollut naurussa pitelemistä. Sonni oli kuulemma yrittänyt potkia poikaa, sillä rusetti oli aika tiukalla...



Kuten aiemmin olen jo kertonut, Vappu on sokea, mutta silti tosi iloinen ja muutenkin hyvämuistinen ja teräväpäinen. Kuvittelen hänen olleen lapsena varsinainen rasavilli ja utelias pikkutyttö. On tosi hauskaa kuvitella millaisia vanhukset ovat olleet lapsina ja nuorina, vai mitä? On rikkautta kuulla vanhoja tarinoita.

Virkistävää viikonloppua kaikille!


Sorry, but this is too long story to translate. Please try Translator
Have a refreshing weekend!




7 kommenttia:

arleena kirjoitti...

Nämä vanhat tositarinat on hyvä kirjoittaa muistiin, niissä on katoavaa hisoriaa ja sen soisi elävän muistissa.
Kivat tarinat.

Sirpa kirjoitti...

Ai, kun ihanat tarinat. Nämä kannattaisi tosiaan nauhoittaa.

Harakka kirjoitti...

Ihku ihanat tarinat, hymy huulilla niitä luinkin!

Kiiris kirjoitti...

Tositarinat ovat mukavia. Kaikessa kurjuudessaan, mutta myös hauskuudessa. Pakko oli ottaa ammun hekotukset tuosta kivesrusetista:) Lapset on niin ihania!

Vivi Vinna kirjoitti...

Ihana lukea näitä vanhoja tositarinoita ja tuon viimeisen tarinan kohdalla nauratti. Kiitos ihanasta piristyksestä päivään! :)

Vivi Vinna kirjoitti...

Ps.Voi harmi, näyttää taas, ettei päivity minun postaukset tuohon blogilistaan! Olen ehtinyt tuon autonvuokrausjutun jälkeen kirjoittelemaan lisää. Pitää sopivan kohdan tullessa yrittää selvitellä, miten sen saisi korjattua. Nyt pitää mennä siivoamaan pikapikaa ja sitten asioille. Hyvää viikonloppua! :)

Matkatar kirjoitti...

Niin en tiedä mistä tuo johtuu etteivät kaikki päivity, tiedän pari muutakin blogia, joissa on paljon tapahtumia mutteivät näyt tuossa listassa!?

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...