sunnuntai 18. elokuuta 2013

Pikku makeilijan matkassa

Olemme saaneet jälleen valloittavan hoidettavan, nimittäin tyttären Tito -chihukoira on meillä kokonaista kaksi viikkoa kun Noora on poikakaverinsa kanssa Barcelonan helteessä. Se on varsinainen hurmuri; aina kellahtamassa selälleen rapsutuksia kerjäten (erityisesti massuun) ja seuraa meitä kaikkialle.

Parin sateisen päivän jälkeen Palojoki on taas ihan täynnä vettä

"Missäs viivyt?"

 Aamuherätykset ovat olleet tavallista rankempia, kun heti herättyä on täytynyt viedä päässyt viemään koiraa ulos. Eli heti kuuden jälkeen ulos lenkille. Tito kyllä painuu unille uudelleen lenkin jälkeen, mutta itse on jo pakko nousta.


 Autossa pikku veijari viihtyy ihan mukavasti ja kurkottelee ensin ikkunasta, ja sitten se nukahtaa syliini. 

Talolla se on ollut kovasti mukana kaikessa ja nuuskii innoissaan mitä ihmeellistä löytääkin. Ja haukkuu ulkona ohikulkijoille, ihan kuin Luiskin.




 Illalla se kellahtaa jälleen nukkumaan väliimme, ensin sohvalle ja myöhemmin meidän viereen sängylle. Onhan se ihan vastustamattoman suloinen pikku vesseli, vai mitä!?

Pst! Nooran ja Sampsan Barcelonan matkaa voi muuten seurata Nooran blogista täältä!

3 kommenttia:

TelluT kirjoitti...

Onpas teillä siellä tulva :)

Tito vaikuttaa herttaiselta veijarilta. Konsta muuten sai äsken korvaputsauksen yhdeltä aivan Titon näköiseltä koirakaverilta (Konstallla ja Lukalla on sellainen tuttavuus, että Luka tosiaan "putsaa" korvat jokaikinen kerta, kun tapaavat ja Konsta seisoo tyynen rauhallisena liikkumatta... parhaina päivinä tuo tarkastus tehty kaksikin kertaa ... ja meitä omistajia on kyllä naurattanut).

Noora kirjoitti...

Oii titoo <3 on jo ikävä :D

Nonna kirjoitti...

On kyllä tosi suloinen!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...