Vanhat esineet sisustuksessa

Pidän sellaisesta sisustuksesta, jossa käytetään siistejä, moderneja kalusteita ja toimivia ratkaisuja. Pienen mausteen kokonaisuudelle antavat kuitenkin vanhat esineet kuten huonekalut ja koristeet.

 Minulla ei vielä kovin paljoa ole tälläisiä kauniita vanhoja esineitä kertynyt. Ainoastaan joitakin peltipurkkeja, joista pidän kovasti ja joitakin hienoja lasi- ja emaliastioita, joita olen kirpputoreilta löytänyt tai olemme perintönä saaneet. Barcelonan kodissa meillä on vanhat kauniit puutuolit, jotka sopivat hyvin moderniin keittiöön. 

Nämä kuvat otin muuten parin viikon takaisella Kaivolan perinnetila -retkellä. Onko teillä paljon kauniita vanhoja löytöjä kodeissanne?

Luodinreikiä seinässä

Olen ollut jo toista viikkoa maalaamassa yli 100 vuotiasta vanhaa ja suurta kartanoa maaseudulla. Sitä on ollut kiva maalata ja kuulla samalla isäntäväen kertomuksia talon värikkäästä historiasta. Siellä on pidetty venäläisiä sotavankeja renkeinä ja käyty taisteluja, joista on muistona vielä tänäkin päivänä seinässä näkyvät luodinrei`ät.

Evästauko

 Tänään jouduimme lähtemään aiemmin työmaalta, koska ukkonen alkoi jyristä uhkaavasti ja kauempana näkyi jo sadealue. Keräsimme pikaisesti maalipurkit ja pensselit suojaan ja lähdimme pois. Lähtiessämme sadepisarat alkoivat jo ropista tuulilasiin.

 Tumma taivas näytti todella kauniilta ja teki mieli pysähtyä välillä kuvaamaan. Ajoimme pois sadealueelta kuivalle puolelle ja raja oli selvästi havaittavissa taivaalla.

Tuolla sataa...

Oli kiva olla tavallista aiemmin kotosalla. Ehdin tiskata ja siivota ja sitten lähdin kaupan kautta tapaamaan Pike-mummoa. Hän on viime kesän työni kautta tulleita ystäviä, ja hänellä on huomenna 70-v syntymäpäivä. Matkalla alkoi sataa kaatamalla, joten odottelin polkupyörän kanssa sateen suojassa vartin ennen matkan jatkamista. Jatkoin matkaa kun sade hieman väheni, mutta olin silti perillä läpimärkä.

Vein Pikelle neilikoita (kuva netistä), suklaalevyn ja piirtämäni kortin. Vaihdoimme yli kolmen tunnin ajan kuulumisia, koska  näimme viimeksi helmikuussa. Oli hauskaa!

Keskikesän juhla / Midsummer

Vietin juhannusta "omalla mökillä" -tarkoittaen keltaisen tuvan remonttityömaata. Varsin työntäyteisen vapaan aikana ehdimme kuitenkin miehen kanssa vähän juhliakin. Kävimme aattona Lahden satamassa kokkoa katsomassa ja tapasimme siellä työkaverinkin poikaystävänsä kanssa. Heidän kanssaan tuli vähän aikaa istuttua iltaa terassilla. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja kaikki olivat iloisella mielellä.

 Seuraava aamu alkoi jälleen työntäyteisenä. Ilma oli pilvisempi kuin aattona, mikä oli hyvä työn kannalta. Kävimme kesken päivän syömässä huoltoasemalla ja jatkoimme töitä pitkälle iltaan saakka. 

Talo alkaa olla mukavassa vaiheessa -eli voi sanoa, että vihdoin viimein ikävät purkuhommat on tehty ja nyt pääsemme rakentamaan. Jee!

Lattian uudeksi kantavaksi rakenteeksi mies valitsi aaltopeltiä

Töiden jälkeen lauantai-iltana lähdimme kävelylle kiertämään Joutjärveä. Ajatuksena oli piipahtaa uimaankin, mutta pitkä päivä alkoi jo tuntua jäsenissä, joten se jäi väliin. Sain kuitenkin napattua kauniita järvikuvia reitin varrelta. Kyllä Suomen kesäinen luonto on kaunis! 

 Kun pääsimme takaisin talolle, minua alkoi naurattaa. Näky pihallamme näytti niin koomiselta. Puukasoja, metallijätettä, jätesäkkejä, remonttitarvikkeita ym...huh huh! Ja taloreppana ilman ikkunoita vieläkin. 

 Tänään jatkuivat työt jälleen lattian ja maapohjan kimpussa. Purun siivoamista, peltien sirkkelöintiä, kantamista ja paikalleen ruuvaamista...

Entisessä keittiössä on vielä vanha hella paikallaan -mutta se lähtee seuraavaksi pois, sillä tähän tulee makuuhuone.

Noora, Sampsa ja Tito tulivat päivällä talolle ja lähdimme porukalla rannalle. Harmi kyllä aurinko oli juuri silloin pilvessä ja näytti jopa siltä, että kohta sataa. Nuoret kävivät uimassa, mutta tunnustettava on, että jäi minulta (ja mieheltä) vieläkin uimatta. Mokomat arkajalat!

Tito otti rannalla rennosti

Rantareissun jälkeen kävimme kaupassa (meillä ei ole tontilla jääkaappia) ja haimme grillattavaa. Mies teki nuotion ja asetteli Sampsan kanssa sen päälle vanhan juomakoritelineen, josta saimme hyvät grillausritilät. Itse asiassa siinä on useampi tasokin. Alatasolla voisi vaikka keittää perunoita sillä aikaa kun soijamakkarat  tai kasvikset paistuvat ylätasolla!

Pikku hiljaa voisi alkaa opetella grillausta -tunnustettava nimittäin on, että meikäläisen grillauskokemukset voisi laskea yhden käden sormilla -ja niistäkin suurin osa on jollain kummalla tavalla epäonnistuneita! Olen kyllä jossain saanut esim. kasvisvartaita, ja ne olivat huippuherkullisia, joten tahdon oppia grillaamaan! Ensi kesänä olisi tarkoitus rakentaa oikea grilli puutarhaan. Nyt saa kelvata tämä hauska väliaikaisratkaisu.

Kyllä ruoka maistui, vaikka ilmeet olivatkin hassuja...

Tito kulki kätevästi Sampsan repussa. Sille kassi on turvapaikka.

p.s Remontista lisää kiinnostuneille Keltainen Tupa -välilehdellä! Hyvää uutta kesäviikkoa!

Hempeää juhannusta!

 Kaikille kivoille lukijoilleni ihanaa keskikesän juhlaa -juhannusta! Muistakaa nauttia täysillä, missä olettekin ja miten sen vietättekin! Vaan varovasti niillä vesillä. Meikäkin aikoo vihdoin mennä uimaan...kyllä, talviturkki on vielä päällä -kääk!

Peli-ilta / Game evening

Vietin mukavan illan eilen tyttärieni kanssa kolmistaan. Ensin söimme päivällistä: Erika oli tehnyt kasvisgratiinia ja minä toin mukanani savulohta ja valkosipulipatonkia. Jälkiruoaksi herkuttelimme Nooran leipomilla mustikkamuffinsseilla. 

Päätimme pelata pitkästä aikaa Monopoly-lautapeliä. Se on minullekin lapsuudesta tuttu kiinteistöpeli, jossa kierretään kehää ostaen tontteja ja rakentaen niihin taloja ja hotelleja. Pitkä, mutta hauska.

Pelikin on nykyaikaistunut euroihin, mutta käteisellä ei enää pelata vaan kaikilla on visakortit. Saatavat ja maksettavat rahasummat on kätevä siirtää kortinlukijan avulla. Lukija pitää hauskaa tehokkaan kuuloista piipitysääntä. Ei varmasti jää epäselväksi, että raha liikkuu.

Tito ja Luis juoksivat koko ajan ympyrää toistensa kimpussa. Lopulta oli pakko ottaa pienempi Tito välillä syliin huilimaan.

Pelin lopussa olimme kaikki yhtäaikaa vankilassa. Noora "hamppari" -Erika "rullis" ja minä "lentsikka". (Eli herkkusuu, treeni-intoilija ja matkustushullu heh?)

Pioneita ja purua / Peonies and sawdust

Raskas, mutta antoisa viikonloppu jälleen kotiraksalla takanapäin. Puutarhassa kukkivat parhaillaan jättimäiset pinkit pionit, ja niiden tuoksu on huumaava.

Tein muitakin havaintoja puutarhassa. Omenapuissa alkaa olla jo peukalonpään kokoisia ompunalkuja ja takapihalla kasvaa suuret puskat marjoja kovaa vauhtia. Vadelmia ei vielä näy, mutta musta- ja punaviinimarjoja kylläkin.

Tämä marjapuska on jättimäinen: yli 2 metriä korkea ja halkaisijaltaan 3-4 metriä! Vähän pienempiä löytyy ympäri pihaa vielä useita...taidan kohta hukkua marjoihin!

Pihasaunan viereltä takapihalta tein uuden löydön: luumupuita! Onneksi suurimmat puut ovat juuri naapurin puolella, mutta muutama pienempi on meilläkin -ja emopuiden oksia myös. Eli luumujakin pitäisi syksyllä riittää.

 Odotamme ensi viikolla rekka-autoa, joka imuroi lattiasta ylimääräiset purut pois. Silti meillekin riittää purutöitä vanhassa talossa. Osa on säkitetty myöhempää käyttöä varten. Tänään täytimme niillä ullakon ulkoseinää, jossa ei ollut lainkaan puruja.

Yläkertakin on nyt avarampi; keskellä huonetta on kaunis vanha piippu

Mies innostui hääräämään ulkoterassinkin kimpussa ja poisti lahot tukiparrut.

Eipä terassin betonirakenteetkaan kovin kantavia enää 75-vuotiaassa talovanhuksessa ole...

Minä kävin vähän väliä pioneja nuuhkimassa...

 Opimme jotain uutta meidän puutarhan asukistamme, oravasta. Se on perso makealle ihan kuin mekin.

 Jätimme nimittäin lauantaina avaamattoman "vierasvaradonitsi" -paketin puutarhapöydälle käydessämme syömässä. Kun tulimme takaisin, oli maassa enää tyhjä laatikko siististi toisesta päästä avattuna ja kaikki 6 donitsia olivat hävinneet parempiin suihin! Itse asiassa näimme rosmon vielä parin tunnin kuluttua lähtiessämme tuvalta -siinä se nakerteli donitsia onnellisena sadan metrin päässä! Eikä edes näyttänyt syylliseltä.

(kuvan pikku Kurre-rosmostamme olen julkaissut joskus aiemminkin -en ole saanut muita otettua...)

Hei muuten; niille, joita Keltaisen tupamme remontti kiinnostaa enemmänkin tiedoksi, että olen lisännyt blogiini uuden sivuston joka päivittyy uusilla raksakuvilla useammin. Löydät sivuston ylhäältä oikealta kohdasta Keltainen tupa.

Hauskaa juhannusviikkoa teille!