sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Superdieetti puolessa välissä




Muistatteko kun vihjailin kolmisen viikkoa sitten lähteväni Fitfarmin Superdieettiin mukaan karistamaan Floridan matkan kiloja? Jup, kolme kiloa tuli matkalla lisää ja ajattelin päästä niistä ja kenties parista muustakin ylimääräisestä kilosta eroon...

Nyt on 6 viikon Superdieetti puolessa välissä...miten on mennyt? (kuvat kaivelin osin netistä ja osin omasta instasta...)

Ensimmäisellä viikolla totuttelin annettuihin ruokaohjeisiin. Olin iloinen siitä, etteivät ohjeet olleet liian tarkkoja esim. reseptien muodossa vaan siinä lueteltiin selkeästi dieetissä sallitut ruoka-aineet ja kuinka paljon niitä syötiin kullakin aterialla. Paljon proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Haluan yleensäkin viettää mahdollisimman vähän aikaa keittiössä joten totuin pian tekemään useamman päivän ateriat valmiiksi ja valmistamaan lounaaksi salaatin töihin jätskipurkkiin mukaan. 

Huomasin ekalla viikolla, että syötävää oli tosi paljon. Sitä kuitenkin perusteltiin siten, että aineenvaihdunta täytyi saada liikkeelle. Nälkä ei siis todellakaan tullut missään vaiheessa. Päinvastoin monesti jopa tökki syödä kaikki ohjeen ruoat.



Dieetissä on tietysti myös tarkat treeniohjeet. Neljänä päivänä lihaskuntotreeniä viikossa, ja neljänä aerobista liikuntaa. Innoissani tutustuin Fitfarmin kuntosaliohjelmiin, sekä kotitreeneihin, joita voi tehdä sisällä tai ulkosalla. Ne ovatkin kaikki tosi tehokkaita. Vaikka jossain määrin tänä vuonna olen salilla jo ehtinyt käydä, lähdin tähän mukaan mielestäni aika aloittelijan tasolta kuitenkin.



Toisen viikon alussa muut dieettaajat facebookissa alkoivat ilmoitella muutoksista. Minä en huomannut itsessäni mitään, mikä tietysti tuntui kurjalta. Treenit kuitenkin kulkivat edelleen hyvin ja sain kaikki sovitettua jotenkin päivärytmeihin. Ohjelmassa suositellaan kovasti pidettäväksi aerobisia aamusella, mutta siihen en ole vielä lähtenyt. Haluan herätä rauhassa aamulla ennen töihinlähtöä. En usko että reipas kävely aamulla polttaa sen enempää rasvaa kuin illan suussakaan. Opin yhdistämään aerobisen treenin kanssa tai sitten lähdin töiden jälkeen kiertämään läheistä järveä jolloin sain sopivan lenkin ja piristyin samalla kivasti.






Toisen viikon lopussa siis kävin jälleen vaa`alla ja mittailinkin vähän. Edelleenkään ei juuri muutoksia. Tosin huomasin että olin varmaan syönyt joinain päivinä liikaa -treenipäivien ruokia lepopäivinä. (eli hieman enemmän hiilihydraatteja) Vaikka kovin tarkkaan ohjeita seurasinkin, silti tuli tämmöinen moka. Päätin vaihtaa ryhmää ykkösestä kakkoseen (riippuen paljonko on pudotettavaa), jolloin ruokamäärät vähenivät lisää. Onneksi niitä vähennetään hissukseen muutenkin joka viikko.

Kolmannelle viikolle lähdin toiveikkaana. Ruokien tarkka punnitseminen keittiövaa´alla alkoi käydä yhä rasittavammaksi, samoin jatkuva kaupassa juokseminen. Taidamme elää miehen kanssa normaalisti aika huoletonta elämää kun jääkaappi on aina lähes tyhjä. Nyt siellä on pakko olla paljon salaattitarvikkeita, rahkaa, mehukiisseliä, rahkaa, marjoja, rahkaa... Jup, sitä lajia pursuaa välillä korvistakin. Vetäisen rahkani useimmiten smoothieina marjojen kanssa, ja blenderi huriseekin parhaimmillaan neljä kertaa päivässä!




Toisaalta mielitekoja on ollut yllättävän vähän. Etenkään sokerisia herkkuja ei ole yhtään tehnyt mieli. Joskus kaupassa käydessä karjalanpiirakat tuoksuvat nenään tosi houkuttavasti, mutta muuten olen säästynyt mielestäni hyvin houkutuksilta sekä nälältä mistä toiset dieettaajat valittavat koko ajan.

Eilen oli Superdieetin ns. tankkauspäivä, jolloin sai ottaa hieman taukoa dieetistä ja tankata nopeita hiilihydraatteja kehoon aineenvaihduntaa nopeuttaakseen. Oli siihen tarkat ohjeetkin, mutta minä päätin olla mittaamatta mitään ja syödä rennosti. Sitäpaitsi oli veljen pojan nimenantojuhla, joten maistelin siellä mielelläni tarjottavia. Ei kyllä tehnyt mieli mitään övereitä vetää.

Ilokseni (tai surukseni miten vain) huomasin, että kakku ei maistunut niin hyvältä, ei myöskään pipari. Päinvastoin minua alkoi se makeus ällöttää. Olen siis päässyt eroon sokerista jee. Samaten kolmen viikon jälkeen voin todeta, että minulla on ollut koko dieetin ajan hyvä olo. Minulla on alhainen verenpaine joka heittelee miten sattuu, aiheuttaa helposti pyörrytystä ja huminaa päässä. Nyt kun tulee useimmin syötyä (eikä niitä höttöhiilareita), verenpaine on tasaisempi ja voin paremmin.

Kuvan kakku ei onneksi ole eilisestä juhlasta vaan nettilöytöni teemaani: "I don`t take orders from a cookie anymore!"
Tästä lähdetään neljänteen viikkoon ...seuraavaksi kerron dieetin kuulumisia varmaan sen lopussa. Toivottavasti sitten on jo jotain oikeita muutoksia havaittavissa!

Nautitaan ainakin tällä hetkellä aurinkoisesta sunnuntaista,


7 kommenttia:

Rva Kepponen kirjoitti...

Toivottavasti tulee mieluisia tuloksia! Jään odottelemaan loppuraporttia. Joku roti tähän omaan ruokailuun pitäisi saada ja mielellään sellainen motivoiva alkupudotus.

Matkatar kirjoitti...

Kiitos! Minullakin alkoi herkuttelu menemään jo liiallisuuksiin joten tämä tuli tosiaan tarpeeseen. Hyvä ottaa toisinaan itseään niskasta kiinni ja haastaa oikein kunnolla.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Minä olen ollut ihan hillitön. Ja sen kyllä huomaa:(. Voi itku! Se, että toiset tsemppaa, saa tuntemaan itsensä nilviäiseksi. Plösöksi sellaiseksi. Huomenna koitan ryhdistäytyä. Inshallah.

Tiia K kirjoitti...

Jee hyvä sinä ja se on loistavaa heti pureutua niihin muutamaan ylimääräiseen lomakiloon, eikä päästää liikaa tulemaan kuten minä.... Jännä muuten miten esim.tänään maistoin yhden lusikallisen suklaa brownieta, niin hyi ällön makeaa, ei vaan voi. .) Irtareita syön kyllä leffassa ja näin, mutta suurin rakkaus suklaa öklöttää.

Zemppiä!

Matkatar kirjoitti...

Paluumuuttajatar: Teillä on niin paljon ihania perhejuhlia ja tapaamisia ettei siinä ehdi keskittyä syömisten rajoittamiseen, nauti kesästä vaan ja mieti vasta syksyllä ryhdistäytymistä :)

Tiia: Juu olen ollut ihan tyytyväinen kyllä ja eiköhän niitä selkeitä tuloksiakin ala tulla kohtapuoliin :D Sinullahan on tosi hyviä tuloksia tullut mitä blogissa olen nähnyt!

Satu kirjoitti...

Olipa kiva lukea kokemuksistasi! Itse olen semmoinen ihminen, jonka pitää saada jonkinmoisia tuloksia heti, tai muuten motivaatio laskee kuin lehmän häntä. Nostan siis hattua kärsivällisyydellesi ja sille, että olet kaikesta huolimatta jatkanut sinnikkäästi. Hienoa! Tsemppiä jatkoon!

Matkatar kirjoitti...

Satu: Kiitos sinulle! Minä olen vähän samanlainen ja välillä on motivaatio ollutkin hakusessa. Pääasia kuitenkin että olen sokerista päässyt eroon ja liikunta on alkanut tuoda tuloksia...eli kunto on roimasti noussut ja keho sen myötä kiinteytynyt ja senttejä lähtenyt. Viis painosta! Sitäpaitsi lihashan painaa enemmän kuin rasva joten ei ihme ettei paino oikein laske...

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...