maanantai 28. syyskuuta 2015

Pysähdys Cozumelilla Mexikossa




Tässä vaihteeksi taas tarinaa alkukesän eksoottisesta matkastamme Atlantin taa...Ettei blogi täyty liikaa höpsöistä koiruli- ja remonttipostauksista. (Vaikka tulevan chihuvauvamme kunniaksi tässä nyt muistelemmekin Meksikoa...chihuthan ovat sieltä kotoisin!) Risteilytarina tuntuukin aika pitkältä kun ripottelen kuviani näin hissukseen vai mitä? Kyllähän viikkoon paljon mahtuukin. 

Viimeinen pysähdyspaikkamme oli Mexikossa Cozumelin saarella. Se on tosi viehättävä ja rauhallinen pikku saari, jossa on vain 100 000 asukasta. Itse asiassa olemme olleet siellä aiemminkin päiväreissulla, silloin kun lomaillimme Meksikossa jokunen vuosi sitten. Siitä jäi hyvät muistot, snorklasimme siellä ja vuokrasimme vielä skootterinkin. Nyt lähdimme laivasta jälleen kävelemään ja muistelemaan paikkoja.

Olenko kertonut että muina lomapäivinä oli kuuma? No, tämä Meksikonpäivämme oli ehdottomasti kaikkein kuumin ja hiostavin kaikista mikäli mahdollista. Ja me hullut kävelimme kaikkein pisimmän matkan juuri tuona päivänä!




Joka puolella oli niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista katseltavaa vaikka seurasimme vain rantaviivaa! Asutusta ei ollut kovin paljon ja muutenkin oli aika hiljaista. Ehkä vilkkain turistisesonkiaika oli vasta tulossa? Joitain viihtyisän näköisiä baareja ja ravintoloita oli auki, mutta niissä ei juuri ollut ketään. Maksullisia rantoja, turistimyymälöitä ja joitain pikku hotellejakin näimme. 


Tupakkia, alkoholia ja muitakin aineita millä pään saisi sekaisin myytiin siellä täällä.


Mitäs mies tässä kurkkiikaan...?

Siellä oli delfiiniaitaus, jossa turistit pääsivät maksua vastaan uimaan niiden kanssa. No, me emme halunneet kannattaa sitä touhua, vapaana uiskentelevat delfiinit ovat paljon kivempi juttu!



Värikkäitä matkamuistoesineitä oli vaikka miten paljon...nämä pääkallot olivat hauskimpia:


Yht`äkkiä muutama nuori opiskelija halusi haastatella meitä matkailualan koulutehtävää varten. Heitä nauratti ja jännitti kovasti haastatella turisteja. Ja meillä kun oli niin hassut nimetkin!


Kun pääsimme San Miguelin kaupunkiin saakka, talot alkoivat olla kauniimpia ja värikkäämpiä. Kävimme ostamassa kylmiä oluita ja istahdimme puistoon varjoon sammuttamaan janoamme.




Outo hörhelö palmun rungossa...ei Barcelonassa tuollaisia ole...





Kyllä tällä rannalla kelpaa taukoa viettää vai mitä?


Sanoinko jo, että näitä pääkalloja oli joka putiikissa? Vaikka kauniin värisiä olivatkin, niin ei silti mun juttu.

(Heti kun silmä välttää...)
 Koko päivä tuolla käppäillessä taas hurahtikin mukavasti ja palasimme laivan herkkupatojen ja uima-altaiden ääreen. Seuraavalle aamulle olimme varanneet mukavan viimeisen risteilypäivän yllätyksen. Mutta minkä, siitä kerron sitten seuraavalla kerralla!

8 kommenttia:

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Tänään oli ensimmäinen päivä, jona palelin. Tuli siis aurinkoiset kuvat ihan sopivasti lämmittämään. Mietin, että vieläkö uskaltaa antaa tomaattien olla ulkona, vai joko halla niitä yöllä puree. Siinäpä nyt illan pulma:).

Tiina V. kirjoitti...

Olipa mukavaa aamun aluksi lukea matkatunnelmistanne!
Palmupuita katsellessa tulee ikävä Espanjaan.
Olisi kiva tietää nuorten opiskelijoiden kielitaidosta.
Puhuitteko espanjaa vai englantia?


Riitta Sinikka kirjoitti...

♥oi,miten huikean hieno postaus!

Matkatar kirjoitti...

Paluumuuttajatar: Juu aamuisin on ollut jo aika koleaa kun minäkin töihin fillaroin. Saa olla jo korvaläpät ja hanskat päällä. Kohta ajattelin siirtyä vähän lämpimämpään takkiinkin.

Tiina V: Kiva kun pidit! Yllättävän hyvin osasivat opiskelijat englantia, mutta välillä taisimme käyttää espanjaakin. :D Näppärää matkoilla kun osaa sitäkin jo jonkin verran niin ei ihan ummikkona tarvitse olla jos toinen ei osaakaan englantia!

Riitta Sinikka: Kiitos!

Vivi Vinna kirjoitti...

Ihania kuvia, Matkatar! Tuntui hetken kuin olisi ollut teidän mukana. :D Mites turvallisuus Meksikossa? Tuntuiko turvattomalta jossain kohdin vai oliko kaikki ihan kuin vaikkapa Espanjassa? Miulle on jotenkin syntynyt tuosta maasta sellainen turvaton kuva... :P Ps. Jokos olette keksineet/päättäneet hauvelille nimen? 8)

Menninkäinen kirjoitti...

Ihania kuvia ja tunnelmia! Toi viimeinen kuva on niin mainio! :D

Mikä noiden pääkallojen idea oli? Näyttää joltain tuikkukynttiläjutuilta...

Matkatar kirjoitti...

ViviVinna: Tuolla saarella oli tosi turvallista ja rauhallista. Siellä emämaan puolella on rauhattomampaa, ja käsittääkseni etenkin siellä Mexicon kaupungissa...sinne ei oikein tekisi mieli edes mennä!
Kyllä nimeä taidetaan miettiä koirulin kotiutumiseen saakka, ei ole niin helppoa...:D

Menninkäinen: Kiitos! Luulen että noi pääkallot olivat ihan koristeita, ja liittyivät siihen Meksikossa juhlittuun kuolleiden juhlaan...

Jael kirjoitti...

Ihanan värikästä: Tällaista lukiessa kaipaan taas latinalaiseen Amerikkaan....

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...