maanantai 15. helmikuuta 2016

9 Katuvalokuvausvinkkiä



Street Photography  eli Katuvalokuvaus vie helposti mennessään. Minulle se on muodostunut mielenkiintoisimmaksi valokuvaamisen alueista. Ehkä koska tykkään kovasti kaupunkimatkailusta ja kaupungeissa on paljon mahdollisuuksia löytää erilaisia ja ihmeellisiä aiheita. Keräsin tähän ajatuksia ja vinkkejä mitä itse olen oppinut tähän mennessä käyttämään, toivottavasti niistä on sinullekin hyötyä.

(Näin muuten kerran erittäin mielenkiintoisen valokuvanäyttelyn Barcelonassa. Näyttelyn kuvat oli kuvattu 70-luvun Barcelonan katuelämästä. Kaupunki oli silloin täysin erilainen kuin nykyään, meininki oli villimpää ym...juku että oli hienoja kuvia!)




1. Suunnittele reitti suurinpiirtein etukäteen ettei kuvausaikaa haaskaannu liikaa karttojen tutkimiseen ja reittien miettimiseen paikan päällä. Uudessa kaupungissa tutustu netissä mitä siellä on nähtävää, mutta älä liian orjallisesti seuraa reittiä nähtävyydeltä nähtävyydelle vaan kierrä myös sivupolkuja, kurkkaa takapihoille tai astu avoimista ovista sisään kirkkoihin, sisäpihoihin yms. Tutuissa kaupungeissa taas yritä etsiä uusia reittejä, tutkia kaikkea ikäänkuin turistin silmin.



2. Ota tarpeeksi muistikortteja mukaan. Katukuvauksessa kannattaa kuvata paljon. Jos näet jotain jännittävää, ota siitä reilusti kuvia eri kuvakulmista äläkä vain nappaa kuvaa ja lähde paikalta. Samoin varmista että kameran akussa on virtaa tai varaa vara-akku mukaan.



3. Reagoi nopeasti. Hyvät tilanteet tapahtuvat yleensä yllättäen joten ole koko ajan valppaana. Pidä kamera myös koko ajan valmiina. Itse olen tottunut pitämään kameran hihnan poikittain vasemmalla olkapäällä ja pidän kamerasta kiinni koko ajan oikealla kädellä jolloin saan sen nopeasti kiepautettua kuvausasentoon. Olen huomannut että näin kannettuna painavaakin järjestelmää jaksaa kantaa tunteja. Jos sitä kantaa pelkän kaulan varassa, niska jumiutuu nopeasti.



4. Henkilökuvaus kadulla on tosi mielenkiintoista. Harmi kyllä minulta puuttuu usein tähän tarvittavaa rohkeutta. Tarkoitan että monesti näkee kiehtovan näköisiä ihmisiä kadulla mutten oikein kehtaa kysyä suoraa kuvauslupaa. Olen vuosien varrella oppinut löytämään konsteja kuvata salaa ihmisiä. Esim. saatan istua jonnekin penkille tms ja seurata ohikulkevia ihmisiä. He eivät yleensä kiinnitä huomiota jos kamera räpsähtää vieressä. Eksoottisemmissa paikoissa lantiolta kuvaaminen on jännittävää. Silloin pidän kameran kaulassa objektiivin suunnattuna eteenpäin ja toinen sormi laukaisimella. Kun käyttää laajakulmalinssiä (tai zoomin laajakulmapäätä) saattaa mukaan tulla todellisia helmiä. Vinossahan kuvat usein ovat mutta sehän on helppo korjata jälkikäsittelyssä.



Ihmishahmo kuvassa tuo mielenkiintoista tarinaa mukaan. Ei haittaa onko henkilö kuvattu takaapäin, siluettina tai kaukaisena hahmona, katse jotenkin hakeutuu ihmiseen ja muu on rekvisiittaa.



Joskus kuvattava huomaa että olen häntä kuvaamassa ja useimmiten hymyilee tms takaisin, mutta monesti on joku peittänyt kasvonsakin tai jopa närkästynyt. Toisen toivetta täytyy kunnioittaa eikä myöskaan pihoilla tai parvekkeilla olevia saa kuvata. ( No "salakuvat" erikseen...öhöm) Muuten käsittääkseni ihmisiä saa vapaasti kuvata kadulla, kunhan kuvia ei käytä kaupallisiin tarkoituksiin, siinä tapauksessa täytyy olla kuvattavan lupa.



5. Entäs kameran asetukset ja objektiivit? Niiden miettimiseen ja vaihtamiseen ei kannata käyttää liikaa aikaa koska tilanteet saattavat muuttua äkkiä. Itse käytän useimmiten aukon esivalintaa, mutta jos yht`äkkiä eteen tulee vaikkapa skeittaava buldoggi tai muuta hauskaa, vaihdan hyvällä omalla tunnolla kameran kiekkovalikosta urheiluasetuksen päälle ja toivon että se lyhentää suljinaikaa tarpeeksi. Jos tilanne kestää pidempään ehdin tarkistaa tuliko tarpeeksi hyvä kuva ja miettiä paremmat asetukset.


Kannan kuvausretkellä yleensä vain yhtä objektiivia mukana (paitsi jos olen vähän ennen auringon laskua lähdössä liikkeelle) Laajakulmalla pääsee pitkälle, mutta joskus saattaa ärsyttää jos näkee kauempana jotain jännää ja sinne ei jostain syystä pääse tms. Silloin kaipaa zoomia. Sen takia otan välillä kävelylle mukaan pidemmän zoomin (55-200mm) ihan vain metsästääkseni kauempana olevia kohteita. Kovin ahtailla kaduilla tämän linssin kanssa ei tee paljoa mitään mutta aukioilla ja puistoissa yms kyllä. Onkin hauskaa eri kerroilla kokeilla eri objektiiveja ja kokeilla millaisia kuvia niillä saa.


6. Etsi erilaisia kuvakulmia ja jänniä yksityiskohtia. Suuntaa katse välillä ylös ja kyykisty välillä alas kurkkaaksesi miltä kohde näyttää alhaalta ylöspäin. Muista ottaa myös lähikuvia kauniista yksityiskohdista. Rakennuksista ja julkisista liikennevälineistä voi hieman miettimällä ja sommittelemalla saada myös hauskan graafisia kuvia aikaan.






Äläkä tietenkään unohda upeaa katutaidetta mihin törmää joka puolella!




Muista myös kaupunigin puistot, niistä voi löytää myös kivaa kuvattavaa...



7. Käytä hyödyksesi eri vuodenajat ja vuorokaudenajat. Katunäkymä on ihan erinäköinen päiväsaikaan kuin illalla. Jos taas pääset aikaisin liikkeelle, näet ehkä hienon auringonnousun ja saat kulkea rauhassa hiljaisilla kaduilla. Auringon laskiessa valon väri muuttuu yleensä upeaksi ja taivas voi olla kivan näköinen. Varjoistakin voi saada aikaan jännittäviä kuvia.



Yöaikaan kaikki näyttää mystiseltä, kaupungin valot upeilta ja varjot hämyisiltä. Yökuvauksessa täytyy rohkeasti nostaa kameran ISO -arvoa ja käyttää valovoimaista objektiivia. Jalustan avulla saa teräviä kuvia mutta minä myönnän olevani hieman laiska sen asettelemiseen...


8. Ota etukäteen selvää tapahtumista ja juhlista. Isossa kaupungissa tapahtuu koko ajan ja tapahtumat joihin ihmisiä kerääntyy ovat tosi herkullisia paikkoja kuvata persoonallisia ihmisiä ja tilannekuvia.



9. Pelkistä. Rajaa kuvaan mieluummin vähemmän kuin enemmän. Jos siinä tapahtuu liikaa, se näyttää helposti levottomalta. Onneksi kuvankäsittelyssä voi harkita ja rajailla tarkemmin, ja muuttaa kuvan vaikka mustavalkoisesksi jos siinä meinaa olla liikaa häiritseviä tekijöitä taustalla.


Tälläisiä tällä kertaa. Valokuvaus on harrastus missä kehittyy koko ajan kunhan vaan jaksaa kuvailla ja ottaa selvää asioista. Toivottavasti ensi kuvauskeikalla löydän itsekin parempia kuvakulmia, kohteita ja haasteita. Pimeällä kuvaamisessa olisi paljon opeteltavaa, olisi kiva kokeilla kunnolla kuvata jalustan kanssa pimeällä vaikka liikennettä tms...

Mikä olisi sinun katukuvausvinkkisi vielä listan jatkoksi?


13 kommenttia:

Jaana / Ihana talo maalla kirjoitti...

Hyviä kuvia :) Mullekin katuvalokuvaus on suuri rakkaus, viime aikoina vaan en lasten takia ole pahemmin päässyt sitä harrastamaan. Yllättävän paljon muuten vaikuttaa se, missä maassa tai maanosassa kuvia ottaa. Joskus Afrikassa reissatessani taisin saada muutamat vihat päälleni, kun yritin harrastaa noita mainitsemiasi salakuvauskikkoja. Euroopassa taas ihmiset on ehkä tottuneempia valokuvaukseen.

Menninkäinen kirjoitti...

Mä en jotenkin osaa etsiä sellaisia "kuvaamisenarvoisia" kohtia kaduilta. Pitäis tosiaan vaan napsia enemmän kuvia ja rajauksilla saa varmasti myös paljon aikaan. Mun suosikki näistä on tuo kohti merta otettu, jossa on palmu ja tyttö.

Jael kirjoitti...

Hyviä vinkkejä ja kuvia:) Tel Avivista löydän lähes aina jotain uutta joka sopii tuohon kategoriaan:)

Sirpa kirjoitti...

Hieno kuvasarja ja kivoja vinkkejä! Itse olen hyvin arka tuntemattomia ihmisiä kuvaamaan.
Kuvan 13 tunnelma houkuttaa istumaan ja nauttimaan cafe con lechen.

Tiia K kirjoitti...

Kameran pitäisi aina olla ehdottomasti ojossa valmiudessa, koska niin monta hyvää tilannekuvaa on tullut missattua. Näistä ihania nuo tilannekuvat, miehen hymy ja silmät kiinni nauttiva nainen.

Mukavaa viikkoa <3

Marre kirjoitti...

Hei, Hienoja kuvia ja kiitti vinkeistä. Olen aloittelija ja tuntuu välillä ettei mikään kuva onnistu.. Olen aika arka kuvaamaan kadulla koska en halua häiritä ihmisiä. Johtuu ehkä siitä etten itsekään halua joutua "salakuvatuksi" :) Mutta olisi kiva "uskaltaa" kuvata ihmisiä, varmaan pitää yrittää juuri niin että istuu jonnekin ja huomaamatta räpsii. Muuten yleensä turistipaikoissa kaikki kuvailevat ja silloin uskallan minäkin :)
Teen täällä kuvauskävelyjä ja kuvailen luontoa, kukkia, maisemia ja rakennuksia. Harjoittelua harjoittelua! Pitää rohkaistua ja ottaa katukuvia..

Matkatar kirjoitti...

Jaana: Kiitos!Juu totta, joka maassa oma kulttuuri vaikuttaa miten voi kadulla ihmisistä kuvia räpsiä.

Menninkäinen: Kyllä se silmä siinä kehittyy kun tarkkailee koko ajan ympäristöään. Se onkin jännää miten eri ihmiset näkevät eri tavalla ja löytävät samalta kadulta eri kohteita, siksi kaverin/kavereiden kanssa on myös kivaa lähteä kuvausretkelle.

Jael: Kiitos! Juu uskon että sieltä löytyy myös vaikka miten kuvattavaa!

Sirpa: Kiitos!

Tiia: Joo kameran pitää olla koko valmiina ja mielellään mukana mahdollisimman paljon, muuten harmittaa. Mukavaa viikoa sinne teillekin!

Marre: Kiitos sinulle! Jos kovin jännittää kuvata ihmisiä (mutta haluaisi) kannattaa ottaa mukaan vaikka pikku pokkari, silläkin saa usein ihan kelpo kuvia ja sitä kehtaa helpommin ottaa esille kuin isoa järkkäriä. Harjoittelua tämä kaikki kuvailu kyllä vaatii

Pauliina / PauMau kirjoitti...

Kivoja vinkkejä! Mulle tuo kontaktin ottaminen vieraaseen kuvattavaan on myös hankalaa. Meinasi itku tulla, kun opiskelussa piti käydä kadulla kuvaamassa kolmea ihmistä niin, että pyytää heitä kuvaan. Yllättävän kivuttomasti se kuitenkin meni vaikka ensimmäisen kuvattavan pyytämisessä taisivat sanat takellella :) Jotenkin ulkomailla on helpompaa ja rohkeampaa kuvata, onhan sitä otsassa näkymätön "turisti" -lappu :)

Vivi Vinna kirjoitti...

Suurkiitos aivan mielettömän hyödyllisestä postauksesta! :) Minuakin kiinnostaa kaupunkikuvaus. Tosin,jotenkin nolottaa, jos on ihmisiä ja haluisin vaan kuvata rauhassa.. Mut tuo on niin totta, että juurikin ne ihmiset tekisi kuvasta paljon mielenkiintoisemman... Ja miulla on just ollu päinvastoin, että oon vaan ottanu kuvia, joissa ei juuri ihmisiä näy... :/ Tosin yhessä Portugalin matkan kuvassa sattui yksi tyttö kuvaan ja vaikka otin saman kuvan, jossa ei ole ketään, niin jotenkin se tyttö siinä kuvassa toi siihen sielukkuutta. :D


Heh, tuli muuten mieleen, että kerran Madridissa junassa huomasin, kun vastapäinen nainen piirsi minusta lehtiöön kuvan. En siis nähnyt kuvaa, mutta sen vaan huomaa, jos joku piirtää mallista. ;) Enpä sanonut mitään, jotenkin oli niin outo tilanne olla "mallina". :D

Toi riippumattokuva oli jotenkin niin huippu! :D Todellinen tilannekuva. ;)

Matkatar kirjoitti...

Pauliina / Pau Mau: Kiva jos olet sitä mieltä kiitos! Juu totta tuo että ulkomailla on helpompaa, ikään kuin turistin ominaisuudessa sitä tavallaan kehtaa enemmän zoomailla.

Vivi Vinna: Kiitos! On totta sekin että joskus ihmiset häiritsevät kuvausta, etenkin nähtävyyksillä heitä on usein liikaakin ja pääkohde jää liikaa piiloon.

Olisikin kiva piirtää joskus metrossa tm jotain tyyppiä...voisi olla vielä suurempi kynnys tosin kehdata...

Ansku kirjoitti...

Lantiolta kuvaamista en olekkaan koskaan testannut. Täytyy yrittää muistaa :)

Tuula / Tuula's life kirjoitti...

Olipa kiva postaus. Näissä kotimaisemissa tulee aivan liian vähän harrastettua (jos ollenkaan) katukuvausta. Mutta tekstisi innosti. Ehkä aina ei tarvitsekaan lähteä merta edemmäs kalaan.... Niinkuin yleensä teen. Vaan kuvata kotikaupungissakin. Tuo lantiolta kuvaaminen oli minulle myös uutta.
Hienoja kuvia ja inspiroiva postaus. Kiitos!

Matkatar kirjoitti...

Ansku: Juu kannattaa, toimii yllättävän hyvin!

Tuula:Kiitos kiva kuulla että löysit jotain uutta postauksestani. Kotikaupungissa minullakin olisi listalla vielä paljon kohteita missä olisi kiva käydä kameran kanssa...odottaa sopivaa ajankohtaa vielä. Ehkäpä kesällä!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...