torstai 9. kesäkuuta 2016

Puutarhan herkkä harmikki





Miten päästä eroon ei-toivotusta kasvista pihamaalla? En halua kuitenkaan käyttää myrkkyjä. 

Puutarhassamme on tämä vuorikaunokki aikamoisena riesana. Se kasvaa joka ihmeen nurkassa ja kukkapenkissä tosi hyvin, ja leviää aina vaan, jopa nurmikolle saakka. Olen kaivanut sitä lapiolla pois aina kun ensimmäiset mättäät alkavat kasvaa. Se auttaa melko hyvin, mutta kokonaan siitä ei tunnu pääsevän eroon sillä uusia alkuja tunkee aina.

Kyllähän se tavallaan kaunis on kun lähempää katsoo. Jotenkin herkkä. Vähän kuin ruiskaunokki mutta suurempi. Kukkiikin koko kesän.

Silti se ei vain ole minun makuuni kukkapenkissä, sitäpaitsi se on vielä kotiloiden lempparia. "Sieltähän ne on helppo kerätä" tuumaa mies, mutten halua niille herkkuakaan tarjoilla.

Miten sinä yrität päästä puutarhan harmeista eroon?

Kukkapostauksella jälleen mukaan Valokuvatorstain haasteeseen sekä perjantain Kukkailottelua -haasteeseen:


17 kommenttia:

Tiia K kirjoitti...

Minä pönttö olisin varmaan tuostakin iloinen, kun tuumisin hei meillä kukkii. Mutta meillähän ei kuki, vaan on ns. viherpiha. On meillä yksi Rhodo kuitenkin. :)

Zemppiä, viheliäitä ovat nuo harmitukset. <3

enkulin käsityöt kirjoitti...

Minäkin olisin onnessani, nuohan kutsuvat perhosia ruokailemaan. Onnistuisiko kasvin siirtäminen johonkin syrjäiseen paikkaan, jossa se voisi levitä rauhassa

Satu Kukkaiselämää kirjoitti...

Minusta tuo on kaunis! Olin niin iloinen, kun tuollainen putkahti jostain kukkapenkkiimme.

Satu /Talossano23 kirjoitti...

Sain juuri siskoltani tuon taimia , koska halusin...ei haittaa vaikka leviäisi, koska minusta tuo on kaunis <3 Ja minulla on tuo pohjattomalla ruokahalulla varustettu kani, joka syö kaiken ;)

riitta k kirjoitti...

Minulla on myös valkoinen ja liila :) Ne eivät tosin leviä samalla vimmalla kuin tuo sininen. Sininen ei kasva minulla kukkapenkissä, vaan olen siirtänyt ne syrjään yhden vuorimännyn lähelle. Uusia putkahtaa jatkuvasti vaikka missä! Juurineen kaivaminen on ainoa keino - pitkin kesää :)

Tuula / Tuula's life kirjoitti...

Minusta myös tuo on kaunis! Ja jos se vielä houkuttaa perhosia, niin sehän on plussaa.
Viherpiha myös meillä. Kesällä kun ollaan saaressa, niin pihaa ei ehdi hoitaa, siksi.
Tuollainen taitasi olla sopiva meidän pihaan :)

Matkatar kirjoitti...

Tiia: Kyllä tuota sen pari viikkoa ihailee mutta sitten se alkaa muuttua rumaksi. Jotenkin se mätäs levähtää ällösti.

enkulin käsityöt: Minulla kasvaa tuota tosiaan joka puolella puutarhaa vaikka surutta sitä kaivankin pois. Jätin nyt kaksi puskaa tuohon keskelle pihaa mutta taidan kaivaa ne pois kun ovat kauneimmat kukat tehneet...

Satu Kukkaiselämää: No sinä saat sen varmaan pidettyä kurissakin taikasormillasi!

Satu / talossanu23: Kani on hyvä juttu, varmaan meidänkin pitäisi sellainen hankkia :D

riitta k: En ole valkoista nähnytkään! Juu koko ajan saa kaivaa ja kaivaa, huomattu on...

Tuula / Tuula`s Life: Minä taas en koskaan ole ollut sinisen ystävä, siksikin varmaan en pidä siitä. Minulta saa taimia niin paljon kuin haluaa... :D (tosin kotiloiden kera)

Taina K kirjoitti...

Mullakin on tuota tullut penkkiin muiden kukkien kylkiäisinä, mutta ainakaan vielä se ei ole karannut minnekään...Katsotaan nyt, että tuleeko näitä tänä kesänä ollenkaan, sillä talvi on kyllä ollut ankara, ja osa kukista on kadonnut kokonaan.:( Miten musta tuntuu, että todella moni kasvi on sellainen, että kun se viihtyy, niin se alkaa myös leviämään.:) Yhdestä jos toisesta kukasta kuulin viime kesänä samaa kommenttia!
Tule ihmeessä mukaan myös Kukkailotteluun! Tämä postaus sopii jo sellaisenaan.:) Olitkos muuten menossa Fridan valokuvauskurssille Helsinkiin? Olen nimittäin itse menossa, ja tuumailin, että voitais mennä yhtämatkaa, jos täältä Lahdesta lähdet?

Satu V kirjoitti...

Apua...nyt en kyllä tiedä miten noista pääsee eroon. Taitaa muuten meiltäkin löytyä pihasta.

sini kirjoitti...

Tasan ei käy onnenlahjat! Minun vuorikaunokkini otti ja kuoli viime talven kurjuudessa. Odotin keväällä kauan eikö sitä jo näy...ei näy! Mies muistaa harvoin kaivata mitään penkeistä nousevaa mutta tämän hänkin muisti..."missä se hörsyläkukka on?"

Matkatar kirjoitti...

Taina K: Kiva kun muistutit, kävin heti linkittämässä tämän myös Kukkailotteluun! Hei olisin heti innoissani lähdössä valokuvauskurssille -mahtuukohan sinne vielä?

Satu V: Ei niistä niin vaan pääse, niinkuin ei voikukista tai vuohenputkestakaan...kuuluvat kesään :D

sini: No voi sentään. Minulta saisit kyllä monta hyvää alkua. :D



riitta k kirjoitti...

Hellou,

Postasin juuri muutaman kuvan valkoisesta ja liilasta. Käypä kurkkaamassa!

Ja vinkki: vuorikaunokki menee tosiaan rumaksi ja veteläksi kukittuaan. Leikkaan alas, siis lehtineen päivineen. Aika nopeasti se kasvattaa uuden nätin lehdistön ja tekee muutaman kukankin. Kokeilepa - en minäkään kestä niitä rumia lehtiä katsella!

maiju kirjoitti...

Kuvasin juuri anopin penkissä tuota ja ajattelin sitä kauniina. Mä en ymmärrä kasveista mitään muuta kuin kauneuden 😂

maramba kirjoitti...

Näissä kuvissa on paljon herkkää. Huomaan, että olen liian kiireinen tuolla luonnossa, jotta saisin tuollaisia kokemuksi. Upeata.

Aurinkokujalla kirjoitti...

En mä osaa muuta omassa puutarhassa tehä kuin kaivaa aina pois. Onneks mulla ei nyt ole mitään harmillista kasvia.
Osallistu kastehelmi kakkuvadin arvontaan mun blogissa.

-K- kirjoitti...

Se on kyllä kaunis! Meillä kasvaa yks sellainen kasvi, joka ei ole edes kaunis ja se valtaa nopeasti kaikki paikat. Revitään ja nypitään niitä irti aina kun niitä tulee esille. Mitään myrkkyjä mekään ei haluta käyttää.

Cheri kirjoitti...

Vuorikaunokki on kaunis, mutta kukkapenkissä se valloittaa tilan nopeasti muilta. Itse sain sen kaivalmalla pois ja siirsin pihan reunalle. Siellä se kukoistaa yhä laajenevana kasvustona. Kaveriksi olen vienyt sille muita valloitushaluisia tyyppejä kuten tarha-alpia, helminukkajäkkärää, tuoksumataraa ja sen sellaisia. Tapelkoon siellä keskenään elintilasta :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...