maanantai 24. lokakuuta 2016

Kasinon karmeat kummitukset


Osallistuimme ystävämme järjestämälle jännälle vaellusretkelle viikonloppuna. Tarkoitus oli mennä tutkimaan Barcelonan lähellä Collserolassa olevaa 100-vuotta vanhaa luksuskasinoa ja  sen ympäristöä. Mitä siitä on vielä nykyään jäljellä?

Menimme ensin junalla Les Planesin asemalle josta kiipesimme portaita ylöspäin paidat märkinä hyvän matkaa. Mukana seikkailulle tietysti lähti mukaan Siri ja sen paras Barcelonan-kamu Sakke.


Grand Casino de la Arrabassada rakennettiin 1899 -luvulla ja kasinon lisäksi se sisälsi hotellin ylellisine huoneineen, ravintolan, oman huvipuiston ja suuren puutarhan eksoottisine kasveineen.

Kasino oli erittäin suosittu ja moni menetti siellä surullisesti koko omaisuutensa.

Kuitenkin kuvernööri kielsi uhkapelin jo vuonna 1912 joten kasino lakkautettiin. Muut osat pysyivät vielä käytössä pari vuosikymmentä kunnes tiloja tarvittiin Espanjan sisällissodan aikana.


Kuva täältä
Nykyään kasvillisuus on peittänyt lähes kaiken alleen ja suuri osa rakennuksista ehdittiin aikoinaan 50-luvulla purkaa pois. Pääporttikin näyttää aika lohduttomalta vaikka ihan hyvin se voisi olla vielä tänäkin päivänä kunnossa, hullua.



Vielä on näkyvissä miten loisteliaasta paikasta on ollut kyse. Upeat koristeet olivat paikoin säilyneet.


Portista kuljimme pensaikon läpi kasinoalueelle, jossa oli näköalaterassin rauniot. Sen alla asusteli joku asunnoton. Aika karmiva paikka majailla, tuolla kuuleman mukaan kummittelee.




Jokeria kuvaava veistos kasinon seinässä


Terassille menevät raput olivat pahoin rapistuneet. Kulku ylös saakka oli lähes mahdotonta. Oppaamme meni ensimmäisenä reippaasti edellä ja uskaliaimmat seurasivat perässä. Minä en luottanut hapariin tiilirakennelmiin enkä omiin jalkoihini vaan jäin tähän hoitamaan koiruleita. Mies kävi kännykällä nappaamassa tuolta ylhäältä kuvan:




Sakke Terror kuninkaantuolilla


Jatkoimme tuolta matkaamme pitkin aikamoista ryteikköä. Kiusanamme oli liukkaita mäkiä, piikikkäitä pensaita ja hyttysiä. Kasvillisuuden seassa näkyi vanhoja muurien, kukkaruukkujen ja suihkulähteiden osia. Menimme myös parin pimeän tunnelin läpi, joista vuoristorata on sata vuotta sitten kulkenut. Ne olivat yllättävän hyvin säilyneet.


Olin iloinen kun maasto muuttui helppokulkuisemmaksi ja kauniimmaksi vaikka tuolla kasinon alueella riittäisi vielä tutkittavaa.

Näimme kaksi tosi kaunista paikkaa joista on saanut lähdevettä.



Matkamme jatkui kauniin sillan kautta ylös Ribesin talon raunioille.


Ihme kyllä tänne minäkin uskalsin mennä kuvaamaan vaikka vähän otti mahanpohjasta, sieltä oli upeat näkymät tosi kauas!



Paikka oli ihanan rauhallinen ja siellä oli mukava levähtää ja napostella eväitä.

Kaukana taustalla näkyy seuraava kohteemme: kasinon hotelli!


Seurasi vaellusretkemme historiallisesti ikävin osuus. Menimme tutkimaan Le Maison Du Mort -nimisenä tunnettuna kaksiosaista taloa.  Entisen hotellin ja myöhemmin porttolan raunioilla on myös surullinen menneisyys sillä täällä itsemurhia on tehty nykypäiviin saakka.

Kerrotaan että moni kasinolla omaisuutensa menettänyt halusi tehdä itsemurhan ja hotelli hienovaraisesti tarjosi tähän mahdollisuuden kellarin kaakeloidussa huoneessa. Onneksi emme tällä kertaa löytäneet tuota paikkaa...


"Aqui murió 1981 Dani" eli täällä kuoli 1981 Dani lukee seinässä. Huomaa myös upeat antiikkiset lattialaatat!

Oppaamme mukaan tässä kohtaa roikkui vielä kaksi viikkoa sitten hirttoköysi...


Alemman talon pihalta pääsi vanhan upean portin raunioiden kautta ylös hotellin ylemmän talon raunioille.


Sekin oli pahoin rapistunut, mutta yksityiskohtia entisestä loistosta ja luksuksesta oli yhä näkyvissä.




Talon edessä oli terassi ja sieltä henkeäsalpaavat näköalat. Kuitenkin huomasimme että paikka oli hyvin vaarallinen ja vanhat rakenteet saattoivat sortua hetkellä millä hyvänsä.


Täältä kävelimme mukavaa polkua Tibidabon rinnettä alas junalle. Matkalla näimme emovillisian poikasensa kanssa. Sakke ajoi ne pusikkoon mutta hetken päästä ne seurasivat meitä ja osa porukastamme juoksi niitä puolikauhuissaan nauraen karkuun. 

Väsyneinä ja nälissämme palasimme kotiin, oli tosi kiva seikkailuvaellus. 

Mikä on karmivin paikka missä sinä olet käynyt? 
Kauhutarinoita odotellessa ja Halloweenin lähestyessä...jännittävää loppuviikkoa!

p.s. Ainiin! Loppuviikkoon vielä asti voimassa aihe "raita" M/V -haasteessa! Kaiva siis vaikka raitapaitasi kuvattavaksi esiin ja tule mukaan!


22 kommenttia:

Lady of The Mess kirjoitti...

Voi miten surullista, että noin upeiden paikkojen on annettu rapistua.
Ja huh, huh, tuota kauhujen taloa - en varmasti olisi pystynyt menemään edes lähelle...

Pepsi + Max kirjoitti...

Onpa jännä paikka. Sakko Terror-kuva on hyvä; Sakkekin ihan eläytynyt hallitsijan rooliin :D Villisikojen näkeminen päivänvalossa on tosi harvinaista - Wau! Yksin noiden kohtaaminen olisi voinut olla vaarallista; emo olisi puolustanut taatusti poikastaan.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kyllä minun kauheimmat paikkani ja samalla surullisimmat on ollut Auschwitz Puolassa ja Baalin polttouhripaikka Tunisissa. Ihmisten pahuus pelottaa enemmän kun kummitusjutut. Onpa tuhlausta, että eivät saaneet noita rakennuksia säilytettyä esim. hotellikäytössä.

Ansku BCN kirjoitti...

Minäkin oli alustavasti ilmoittautunut tuolle retkelle, mutta kun se lauantain sää oli niin huono ja sunnuntaina oli muuta tekemistä, niin jäi väliin! Pitää käydä joskus omalla porukalla tutkimassa paikkaan, näyttää upealta :).

Huopalintu kirjoitti...

Kiehtova paikka. Onpa sillä hurja menneisyys ja monenlaista ihmiskohtaloa kätkettynä. Tuollaiset vanhat paikat ovat kiinnostavia, mutta kannattaa olla varovainen. Vanha tehdas, jossa kävin jokin aika sitten kuvaamassa oli niin vaarallinen, että muutama päivä käyntini jälkeen joku nuori tyttö tippui siellä yläkerroksista monen lattian läpi ja loukkaantui pahasti.

Sirpa kirjoitti...

Upeita paikkoja, osa karmiviakin, harmi, että on päästetty rapisrumaan. Mutta, eihän se raha kaikkeen riitä.

Mielenkiintoinen postaus ja hienot kuvat!

Matkatar kirjoitti...

Lady of the Mess: Niin minustakin. Isossa porukassa oli helppo mennä päivänvalossa. Muutoin en yksin todellakaan minäkään menisi tuonne!

Pepsi+Max: Juu, Sakke on mainio koira! Täällä villisikoja on paljon noilla kukkuloilla ja ne ovat suhteellisen kesyjä. Mutta kyllä, emo olisi varmasti puolustanut poikastaan.

Paluumuuttajar: Totta, pahuus ja julmuuus ova kauheita asioita. Olen itsekin käynyt Dachaussa ja se oli todella riipaisevaa.

Ansku BCN: Kannattaa käydä tuolla, lapset varmaan tykkäisivät seikkailla.

Huopalintu: Olihan tuo jännä. Ehkä juuri ikävä menneisyys sai aikaan sen että paikan on annettu rapistua. Ilman muuta huteria paikkoja pitäisi välttää. Taisin kuulla muuten tuosta tapauksesta!

Sirpa: Sepä se. Kiitos ja hyvää loppuviikkoa sinulle!

Menninkäinen kirjoitti...

Karmivan kiehtovaa! Kuvista ei varmaankaan tule paikan tunnelma yhtä hyytävästi esiin kuin livenä, vaikka kuvat jälleen kerran upeita ovatkin.

Tuli mieleen joistakin kuvista se elokuva... ööö... no se minkä nimi oli Hotelli jotain... semmoinen semiouto (lue:taiteellinen) elokuva.

Ja sainpas aikaiseksi osallistua m/v-hasteeseen!

Vivi Vinna kirjoitti...

Voi kun näyttää NIIN jännittävältä, että olisi huikeaa päästä tuonne! :) Ei nyt äkkiseltään tule mieleen mitään vastaavaa, missä olisin itse käynyt... Siis sellaista, joka pelottaisi ja jossa ehkä kummittelisi... Mutta hautuumailla tulee käytyä matkoilla. Roomassa, Vatikaanissa käytiin Kuolleiden kaupungissa, ja se oli pikemminkin mielenkiintoista, ei karmivaa. Tuollaisia vanhoja, ränsistyneitä paikkoja olisi kiva käydä tutkimassa. Vaikeaa siis keksiä, mikä olisi minulle karmiva paikka. :D Ehkä Tsekissä kirkko, jossa on pääkalloja, mutta ei sinne ehditty silloisella reissulla. Ai niin, viime vuonna käytiin Ranskan reissulla mystisessä kylässä, jossa oli kirkko, ja kirkossa piru... Kirjoittelin siitä postauksessa: http://vivivinna.blogspot.com.es/2015/09/haluatko-nahda-jotain-mystista-ranskassa.html

Jael kirjoitti...

Olipa teillä mielenkiintoinen retki:) Sääli että vanha kasino on saanut rappeutua tuolla tavoin,eikä sitä ole hyödynnetty esim. hotellina tai sen tapaisena. Minun ehkä kauheimmat paikat ovat olleet Caracasin slummit,jossa oli sellainen tunne(ehkä liioiteltu) että pitää varoa henkeään;D

Matkatar kirjoitti...

Menninkäinen: Olihan tuolla aika jännää, vaikka isolla porukalla kun mennä rymisteltiin eteenpäin niin ei ollut niin tiivistunnelmaista kuin pikkuporukalla olisi ollut. Kiva kun osallistuit M/V -haasteeseen!

ViviVinna: Uskon että tykkäisit käydä! Ränsistyneet paikat ovat aina jotenkin mielenkiintoisia. Tosin vaarallisiakin, aina saa ja pitää olla tosi tarkkana ettei tunge väkisin liian hatariin taloihin ym.

Jael: Joo on se aina ikävää. Ensin laitetaan älyttömästi rahaa luksuskeskukseen ja sitten annetaan sen rappeutua, ei sitä voi käsittää.

http://tuijankortteilua.blogspot.com kirjoitti...

Tosi mielen kiinnolla katselin kuviasi. Upeita, oli teillä mielenkiintoinen retki.

Harakka kirjoitti...

Teillä oli kyllä niin mielenkiintoinen ja jännittävä retki!
Tuli välillä oikein sellanen "tukkapystyyn" tunnelma välillä!
Upeita kuvia!

orvokki kirjoitti...

Mikä mahdottoman jännittävä retki kummitusmaailmaan.. No leikki sikseen. On aina surullista nähdä näin upeiden rakennusten raunioitumista. Ensin suljetaan, sitten osia puretaan ja sitten loppujen annetaan maatua, eihän siinä ole mitään järkeä. Mutta käynti- ja retkikohteena aivan ihanan jännittävää. Ja sun kuvat on niin puhuttelevia ja eläväisiä ja historiaakin pudottelit ihan kivasti. kiitos..

Matkatar kirjoitti...

Tuijankortteilua: Kiitos kiitos!

Harakka: Kiitos, oli meillä ihan jännää :D

orvokki: Minullekin jäi päällimmäiseksi fiilikseksi se, että harmittelin kauniiden rakennusten tuhoutumista. Eivätkä ne edes saaneet olla kauaa pystyssä.

Satu kirjoitti...

Oijoi, tuo olisi ollut niin minuntyyliseni paikka! Vaikka onhan tuolla kyllä aika karmeita tapahtunut.

Siri ja Sakke. <3

Nanni kirjoitti...

Voin kuvitella James Bondin tonne kasinolle pelaamaan kaunis daami kainalossa, siis silloin kun se on ollut hyvässä kunnossa.
Mutta ihania koiruuksia siellä <3

Tiia K kirjoitti...

Mikä paikka ja mitkä maisemat! Sakke kuninkaantuolilla, ihan mieletön kuva. <3 Kivaa viikonloppua <3

Una Reinman kirjoitti...

Wow, juuri sellainen seikkailu josta minäkin pitäisin. Näytinkin kuvasi Hanille, jotta ensi kerralla kun ollaan sielläpäin, tuo voisi olla mielenkiintoinen vaellus. Kiitos kivasta vinkistä. :)

Matkatar kirjoitti...

Satu: Niin olisikin, uskon että olisit viihtynyt tuolla!

Nanni: Joo varmasti kätkee nuo muurit kaikkea hauskaakin sisäänsä, vaikka jälkeenjääneet muistelevat enemmän ikäviä asioita.

Tiia K: Eikö olekin hieno paika? Kiitos, Sakke on niin kuvauksellinen <3

Una Reinman: Kiva, lähtekää vaan tälle kierrokselle :D

Teresa Sjönberg kirjoitti...

On ollut todella kaunis paikka. Harmi kun on annettu metsän vallata kaikki kaunis. Mutta todellakin hienon näköinen retki!

Matkatar kirjoitti...

Teresa: Kiitos kommentista! Totta, minuakin harmittaa aina kun näkee miten joku kaunis paikka on tuhottu :(

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...