tiistai 31. toukokuuta 2016

Toukokuun tuulet


Toukokuuni on ollut ihana: aurinkoinen, valoisa ja lämmin. Puutarhaan on ilmestynyt aika paljon kukkia, olen päässyt tapaamaan tyttäriäni ja muita ystäviämme ja tuttaviamme.
Miehen kanssa olemme raivanneet puutarhaa ja rentoutuneet syömällä hyvin niin kotona, ystävien seurassa kuin ravintolassakin.

Kuukauden kohokohdat ovat: äitienpäiväristeily tyttärien kanssa Tukholmaan, retki ystävien kanssa Vääksyn kanavalle ja retki Kotkaan ravintolapäivänä.

Sirin kanssa on ollut myös virkistävää lenkkeillä lähimetsässä ja läheisen järven rannoilla. Se on päässyt myös pari kertaa koirapuistoon tapaamaan muita chihuja. On hauska seurata miten innoissaan se vipeltää puutarhassa ja pitää sitä omana seikkailu- ja puuhamaanaan.

Hyvillä mielin lähdetään kesäkuulle, toivottavasti siitä tulee ainakin yhtä onnistunut!

Ihanaa alkavaa kesäkuuta kaikille!



sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Sähkösavustimella savukalaa


Nyt on vihdoin savukalahöperön rukoukset kuultu: meillä on oma kalan savustin!

Saimme siis lopulta aikaiseksi hankkia sähkösavustin, sillä sitä on suunniteltu jo monta vuotta (ainakin minä). Eilinen päivä menikin pitkälle iltapäivään kaupoissa kierrellessä, vertailimme savustimia, katselimme myös kukkia ja etsimme siemenperunaa takapihalle. Lopulta väsymys ja nälkä alkoi ottaa valtaa ja jätimme vielä kukat kauppaan. 

Onneksi tämä savustin tarttui kuitenkin lopulta mukaan. Liian pientä emme halunneet mutta bongaamamme edullinen pönttö vaikutti ihan hyvältä ellei ihan samaa tasoa olevalta kuin merkkivempaimetkin.


 Se oli osissa paketissa ja minähän innostuin kasaamaan sitä jo heti samantien kotosalla.

Tänään sitten päätin kokeilla sitä. Kalan olin käynyt ostamassa jo eilen ja suolasin sen aamulla. Kuumensin vähän aikaa savustuspönttöä tyhjillään että tehdashaju lähtisi pois.


Netistä katselin joitain ohjevideoita ja yksinkertaiselta näytti savustus. Heitin purukerroksen ja pari sokeripalaa (kalaan väriä antamaan) alimmalle tasolle ja vähän ajan päästä vein kalan ritilälle.

(täytyihän sekin hetki ikuistaa...)
Mies hääräsi sillä aikaa aidan kimpussa. Hän ehti vihdoin repiä loput tästä vanhasta aidasta ja laittoi uutta tilalle. 




 Pöntöstä tuli aika paljon savua aluksi, mutta kyllä se siitä rauhottui ja pikkuhiljaa alkoi tulla kivat tuoksut pihamaallemme. Tähän asti olemme nuuskutelleet vain naapureiden grillausta...


Tein kalan kaveriksi muusia ja hain pihapuskasta joukkoon ruohosipulia. Netistä tarkistin että nuo nuput kuulemma kannattaisi ottaa pois...


Mies kaivoi vielä lapiolla muualta puutarhastamme syreenin taimia aidan vierelle. Toivottavasti ne juurtuvat siihen myös!



Kala näytti ihanan herkulliselta avatessani luukun...ja maistui myös! Hieman enemmän voin laittaa ensi kerralla suolaa mutta muuten täydellistä! 


Oletko sinä koskaan savustanut kalaa tai jotain muuta tälläisellä sähkösavustimella?

Minulla olisi tarkoitus etsiä lisää reseptejä mitä kaikkea tuolla savustimella voi kypsentääkään....vinkkejä voi laittaa!




lauantai 28. toukokuuta 2016

Shellack geelilakkaus kokemuksia


Kävin kuukausi takaperin vielä ollessamme Barcelonassa kynsihoitolassa manikyyrissä ja otin samalla kynsiin Shellack -lakkauksen. Itse asiassa en edes tiennyt miten tuo eroaa tavallisesta kynsilakasta ennenkuin otin jälkeenpäin asiasta selvää.

Kynnet lakattiin muuten normaaliin tapaan aluslakka+2 lakkakerrosta+päälilakka, mutta aina välissä kynsiä kuivatettin sellaisessa pikku uunissa UV-lampun alla.


Uskomatonta oli, että lähtiessäni tuolta lakkauksesta lakka oli tosi sileä ja täysin kuiva! Eikä haissut yhtään, koska Shellac on hypoallergeeninen eikä se sisällä formaldehydiä, tolueenia tai dibutyyliftalaattia.

Aika hyvin on tosiaan lakka pysynyt kynsissä vaikka olen elänyt ihan normaalisti ja puuhannut vaikka mitä matonpesusta puutarhahommiin. Normaali kynsilakka olisi varissut jo ajat sitten. 


Ainut "ongelma" onkin että kynnet ovat kasvaneet sen verran että raja tulee näkyviin. (Näidenkin kuvien ottamisesta on vielä viikko vierähtänyt joten tuo vaalea osa on vieläkin leveämpi)

Sitä siis lähdin peittämään. Sanottakoon vielä, että Shellack-lakka ei lähde tavallisella kynsilakanpoistoaineella, vaan siihen on oma tuotteensa.

Kokeilin lakkajemmasta löytämiäni vaaleita lakkoja ja kehittelin erilaisia koristeluja. Valkkasin valkoisen värin, se näytti parhaalta. Uhrasin ohuen akvarellisiveltimen tähän koska lakan oma harja oli niin paksu.


Tälläiset koristeet lopulta maalasin, nyt saa kynnet mennä näin vielä jonkin aikaa.


Oikeastaan mielenkiintoista katsoa kuinka kauan menee ennenkuin lakka alkaa rapista! (Tosin kynnet alkavat olla jo sen verran pitkät että voi olla että joudun leikkaamaan niitä kohta ja väri lohkeilee siinä...)


Näitä Shellack -geelilakkaus paketteja saa muuten jo kotikäyttöönkin Suomesta. Minusta tuntuu että jäin tähän koukkuun, saattaa olla että hommaankin sellaisen joskus. Tai sitten odotan että käyn Barcelonassa taas hoidattamassa kynnet -oli se siellä sentään puolet halvempaa kuin täällä.

Oletko sinä muuten joskus käyttänyt geelilakkoja vai ovatko ihan uusi tuttavuus?



perjantai 27. toukokuuta 2016

Suloiset omenapuun kukat


Viime viikkojen auringon säteet saivat aikaan sen että kaikki viisi omenapuutamme kukkivat hyvin runsaasti. Puutarha näytti tosi satumaiselta ja tuoksukin oli huumaava.




Runsas kukkiminen ei netin mukaan takaa runsasta omenasatoa, mutta jotenkin minusta tuntuu että tänä vuonna saamme omenaa reilusti yli oman tarpeen...




Nyt on täälläkin jo toista päivää sadellut ja kukat alkavat olla kuihtuneita ja niiden tuoksu muuttunut imelämmäksi. Maakin on puutarhassa täynnä valkoisia terälehtiä.

Kivaa viikonloppua kaikille, toivotaan että se aurinko taas pian alkaa paistaa!




maanantai 23. toukokuuta 2016

Ravintolapäivä ja jännittävä päätös päivälle


Lähdimme miehen kanssa viime lauantaina ajelemaan Kotkaan vieraillaillaksemme Paluumuuttajattaren Tilhi -ravintolassa. Eka pop up -ravintola muuten missä olemme vierailleet!

Onneksi sää suosi vaikka oli ennustettu hieman sateita.


Oli jännää tavata livenä bloggaaja jonka blogia on lukenut jo vuosien ajan. Vastaanotto oli lämmin ja meidät esiteltiin koko perheelle. Koko perhe vaikutti tosi mukavilta! Hehän asuivat pitkään Turkissa ja muuttivat vasta toista vuotta sitten Suomeen. 

 Päivän Menu koostui turkkilaisista, filippiiniläisistä (perheen sukulaismies oli myös mukana)  ja suomalaisista ruuista. Pelkästään alkupalojakin oli monenlaista salaattia ja täytyihän joka lajia vähän maistella, nam!



Ruokajuomaksi valitsimme punaviinimarjamehun ja se olikin tosi hyvää. Olen tainnut viimeksi lapsuudenkodissa sitä juoda. Meillä kasvaa takapihalla pari pensasta ja päätimme miehen kanssa että tänä vuonna meillekin tehdään niistä mehua!


Kuva lainattu luvan kanssa
Pääruokakin oli viedä kielen mennessään...kasviskevätrullia, nuudeleita ja kalkkunatikkuja. Itse kun ei osaa grillata niin ne maistuivat jotenkin niin hyviltä. 



Jälkkäriksi maistelimme vielä kakkuja teen ja kahvin kanssa...lurps!



Siri oli kiltisti sylissä koko ajan
Ruokailun jälkeen ihailimme vielä perheen viihtyisää  ja valoisaa kotia. Sisustuksessa näkyy kivasti turkkilainen kulttuuri. 





...niin ja musikaalisuus. Joka puolella oli kauniita soittimia koristeina tai esillä ja uskon että niillä osataan myös soittaa.


 Päätimme emännän kehoituksesta käydä tervehtimässä vielä perheen mukana muuttanutta pupua, joka löytyi takapihalta.




Siri ei sitä aluksi edes huomannut mutta kun se vähän liikahti, Siri oli ihan ihmeissään ja alkoi haukkua sille. Kumpikaan ei näyttänyt haluta tekevän lähempää tuttavuutta...



Oli kyllä tosi miellyttävä kokemus käydä syömässä, kiitos kaikille mukana olleille järjestäjille ja kokeille! 

Saimme vielä vinkkejä Kotkan nähtävyyksistä, sillä kaupunki on meille aika tuntematon vaikkei välimatkaa kovin paljoa olekaan. 

Lähdimme seuraamaan rantapolkua josta pääsi kivasti Langinkosken Keisarilliselle kalastusmajalle. Se olikin näkemisen arvoinen paikka. Paikka on upeasti kosken rannalla ja se on rakennettu 1880 luvun lopulla. Venäjän entinen keisari Aleksanteri III ehti vierailla siellä monena vuonna, jännä historia upealla paikalla.

Tässä keisarin kalastuskivi, siltä on varmaan saanut hyvin kalaa!



Vähän tuntui kuin olisimme olleet ulkomailla kun tuolla pyöri muitakin turisteja. Punainen portti vei itse majalle:



Koski kohisi koko ajan vieressä

Kiertelimme aluetta ristiin rastiin, majan sisällekin olisi päässyt (muttei koiran kanssa). Ajattelimme, että tämä olisi mainio kohde vierailla vaikka ulkomaalaisten vieraiden kanssa.


Majakäppäilyn jälkeen päätimme lähteä kotiin katsomaan jääkiekko-ottelun loppua. Nähtävää jäi kyllä seuraavallekin Kotkavisiitille.

Päästyämme kotikulmille sattui ikävä pikku kolari: joku moottoripyöräilijä oli ohittamassa meitä etupyörä ilmassa ja törmäsi siinä sählätessään automme kylkeen. Peili lähti irti ja autoon tuli naarmuja. Prätkämies ajoi hoippuen vastaantulevien kaistan ja tienpientareen kautta takaisin ajoradalle ja -lähti karkuun! 


Ajoimme kaahailijaa jonkin aikaa takaa ja minä räpsin samalla kuvia. Ihan kuin olisimme olleet mukana takaa-ajo leffan kuvauksissa! Harmi vain kaveri pääsi karkuun. Ikävä kyllä rekisterinumero ei näy kunnolla yhdessäkään kuvassa, sen verran tärinää oli liikkeessä ja varmasti käsissäkin jännittävän hetken vuoksi.

Tulipa vaan mieleen että koskaan ei voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Jääkiekon katsomiset jäivät siinä tohinassa vähemmälle. Onni onnettomuudessa oli tietenkin ettei tyypille käynyt kuinkaan, autonkin vahingot ovat helposti korjautettavissa. (Saattoipa lätkämatsi pelastaa tyypin hengen, sen verran hiljaiset tiet olivat tuohon aikaan) Silti... toivottavasti poliisi saa miehen kuitenkin kiinni, ei tuolla lailla saa kaahailla.

Kävitkö sinä syömässä jossain pop up -ravintolassa tai oletko joskus käynyt? Entä oletko ollut koskaan kolarissa?




LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...