torstai 29. joulukuuta 2016

¡Adios 2016!

Vuosi lähenee taas loppuaan...on jälleen hauska katsastaa mitä kuluneena vuotena tulikaan tehtyä ja vastasiko vuosi toiveita ja odotuksia.

Blogissa on ollut himpun verran vilkkaampi vuosi kuin viime vuonna tämän ollessa 120:s postaus kun viime vuonna tahti oli yhteensä 108 postausta. Hidastunut on kolmen vuoden takaisesta kun postauksia oli lähes 300 vuodessa!

Tammikuussa olin Suomessa -ja töissä. Muistan että oli aika kylmä mutta jotenkin siihen sopeutui ihan hyvin. Siri oli vasta muutama kuukausi takaperin tullut meille ja sen kanssa vapaa-aika kului hauskasti.

Kävin tammikuussa miehen kanssa Matkamessuilla sekä Luz Helsinki -tapahtumassa ihastelemassa upeita valoja.


Helmikuun lopussa lähdimme koiran kanssa Barcelonaan. Heti alkuun olimme mukana historiallisella kävelykierroksella jossa saimme kuulla Barcelonan pahamaineisimmasta sarjamurhaajasta, noidista ja pimeän magian harjoittajista.


Maaliskuussa vaeltelimme paljon upeissa maisemissa Montserratin vuorilla, Tarragonan liepeillä ja Mont-Ralissa.

Tutustuimme Tarragonassa uusiin suomalaisiin ystäviin ja he kutsuivat meidät lounaalle ja saunomaan seuraavana päivänä.



Huhtikuussa vuokrasimme auton ja ajelimme Gironaan. Se osoittautui mielenkiintoiseksi ja historialliseksi kaupungiksi, joka oli kuitenkin aika pian kierretty läpi. Onneksi näimme tuolla retkellä paljon muutakin mielenkiintoista...


Toukokuussa olimme jälleen Suomessa Keltaisella tuvalla. Puutarha alkoi kukoistaa ja oli ihanaa alkaa mylläämään sitä. Omenapuut kukkivat kauniisti ja istuttelin kukkasipuleita ja perunoitakin.

Kävin myös tyttöjen kanssa äitienpäiväristeilyllä ja meillä oli tosi hauskaa kolmisin.




Kesäkuu toi tullessaan lisää innostusta valokuvaukseen. Kävin pikakurssillakin hakemassa lisäintoa ja -oppia. Kamerakin vaihtui uudempaan samoihin aikoihin...

Kauniina kesäpäivänä innostuin kuvaamaan kotikaupunkini Lahden kauneimpia rakennuksia turistin silmin.


Heinäkuussa kävimme miehen kanssa maalaamassa Tammisaaressa ystävämme mökin ja nautimme samalla rantasaunasta ja metsän mustikoista.

Toki remonttia tehtiin myös omalla talolla aina kun kerettiin...

Ehdimme myös jossain välissä piipahtamaan Seinäjoella asuntomessuilla, ja se oli hauska retki vaikka sää olikin surkea.

Mies joutui muuten käymään pikaisesti Barcelonassakin kun asuntoomme murtauduttiin!




Elokuu toi mukanaan Sirin 1-vuotis syntymäpäivät joita juhlittiinkin koirakamujen kera. Kaikki saivat osansa herkkukakusta ja meille ihmisillekin oli omat herkut.


Syyskuussa omenat olivat kypsyneet ja jokavuotinen rumba alkoi. Osa syötiin sellaisenaan, osasta leivoin piirakoita ja tein mehua. Loput annettiin naapureille tai vietiin jäteasemalle. 

Kävin myös Raaseporissa mukavalla retkellä jolla pääsin kokeilemaan jousipyssyammuntaa!


Lokakuussa sanoimme jälleen heipat lapsille, ystäville ja muille tutuille ja muutimme Barcelonaan. Odotimme ihania helteitä ja rantakelejä, mutta kuukausi olikin normaalia viileämpi.

Näimme retkeillämme uusia puolia Barcelonasta, mm. bunkkerit ja vanhan kasinon rauniot.

Sukulaisiakin vieraili Barcelonassa, ja lisää oli tulossa...



Marraskuu oli viileä ja melko sateinen. Tapasimme paljon ystäviämme niin täältä kuin Suomestakin, aika kului nopeasti.


Joulukuussa sää oli perinteisempi: paljon aurinkoa päivällä mutta illalla jo viileää. Suomivieraita tuli jälleen kierrätettyä useaan otteeseen nähtävyyksillä. Jouluakin vietimme vaihteeksi veljeni kanssa.


Tälläinen minun vuoteni on ollut -entä sinun?

Kaikkea hyvää Uudelle vuodelle!



sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Mustaa ja valkoista: Valoa pimeyteen (linky)


Elämme vuoden pimeintä aikaa. Kauniit ja koristeelliset valot ulkona ja sisällä piristävät ja tuovat onneksi tunnelmaa pimeyteen.






 Uuden haasteen aihe on:

Valoa pimeyteen

Hyviä inspiraatioita kuvaukseen, rauhallista loppuvuotta ja Onnellista uutta vuotta 2017! 


1. Sinulla on kaksi viikkoa aikaa osallistua haasteeseen.
2. Mukaan pääsee yhdellä tai useammalla itseottamalla kuvalla.
3. Vain M/V kuvat hyväksytään ellei esim. kolmatta väriä ole erikseen mainittu. 
4. Linkitäthän suoraan postaukseesi, ei blogin etusivulle.
5. Osallistu aiheeseen mieluummin uusilla kuvilla.
6. Käy halutessasi muiden osallistujien blogeissa ja jätä kommentti vierailustasi.

For foreign participants:

The subject for this Black and White -challenge is: light in the darkness

1. You have two weeks to participate to the challenge.
2. You can share one or more photos with us.
3. Only B/W images are accepted unless e.g. a third color is specifically mentioned.
4. Link directly to your post`s url, not the blog`s homepage!
5. Participate rather with new images.
6. Visit the blogs of other participants and leave a comment of your visit.



sunnuntai 18. joulukuuta 2016

13 kohdan Jouluhaaste



Mikä on minulle joulussa tärkeää, mitkä ovat meidän perheen jouluperinteet ja miten sain tietää karvaan totuuden joulupukista lapsena...näihin ja moneen muuhun löytyy vastaukset tästä postauksesta...

Tämä jouluhaaste (kysymykset jostain netistä) on minulla ollut jo pitkään tekeillä -itse asiassa vuosia -ja ajattelin sunnuntain ratoksi vihdoin tehdä sen loppuun. Kuvat ovat arkistojen kätköistä tai sitten muualta...


1) Lempi jouluelokuvasi?

– Charles Dickensin Joulutarinasta tehty 3D -animaatio. Se oli ensimmäinen näkemäni 3D leffa. Olen aina pitänyt juuri tuosta tarinasta myös kirjana ja elokuva oli mielestäni tosi hyvin tehty sen pohjalta.

(kuva)

2) Oletko ollut kiltti vai tuhma tänä vuonna?

– Varmaankin ihan sopivassa suhteessa molempia!



3) Missä yleensä vietät joulun?

– Useimmin joko kotona Suomessa tai Barcelonassa. Olen ihmisiä, joita ei haittaa vaikken joulua Suomessa vietäkään ja aika monesti olen ollutkin muualla. Ei minulla varsinaisesti mitään joulua vastaan ole, on mukavaa leipoa perheen kanssa pipareita, availla joulukalenteria ja suunnitella jouluyllätyksiä yms. Suomessa se kaupallisuus vain usein meinaa pilata koko joulun, vaikka kuinka yrittäisi vältellä kauppoja. Liian aikaisin joka tuutista mainoksia, joulumusiikkia, jouluvaloja...Yliannostusta ei tulisi, jos koko yleinen hössötys kestäisi esim. 2 viikkoa ( viikko ennen aattoa ja viikko jälkeen) ja sitten koristeet pois ja kevättä odottamaan. 


Toisaalta joulu ei tunnu joululta muualla kuin Suomessa. Siellä on parhaimmillaan ulkona kaunis lumipeite ja rauhallisen näköistä. Jouluvalotkin näyttävät kauniimmalta pimeällä ja tuttuja joululauluja kuulee radiosta. 


Täällä jouluvaloja ei edes päivällä pidetä päällä -eiväthän ne auringonpaisteessa näy mihinkään. Illalla kaupungissa valot kyllä näyttävät upeilta.

Muualla kun viettää joulua on mielenkiintoista tutustua erilaiseen joulunviettotapaan. Esimerkiksi täällä Barcelonassa on parasta Loppiaisena tuleva Kolmen kuninkaan kulkue (Tres reyes parade). Sitä taas odotellessa...



Parastahan on kun voi viettää joulua oman perheen parissa. Pari edellistä joulua ovatkin jääneet mukavina mieleen kun olemme olleet Suomessa ja kaikki lapset ovat tulleet meille joulupäivälliselle.








4) Lempi joulukappale?

– Ave Maria, ja viime vuosina olen alkanut tykkäämään espanjankielisestä Feliz Navidad -joululaulusta. Monet tavalliset joululaulutkin ovat ihan kauniita hyvien laulajien esittäminä. Esimerkiksi jos joku ooppera- tai hevilaulaja laulaa vanhan joululaulun, siihen tulee uutta eloa.


5) Avaatko lahjat aamulla vai illalla?

– Aattoiltana lapsuudenkodistani tulleen perinteen mukaisesti. Laitamme lahjat hyvissä ajoin kuusen alle (tai lattialle, ei meillä yleensä ole kuusta) joten niitä voi "ihastella" siinä pitkin aattopäivää. Lasten ollessa pieniä niin silloin kyllä pukki kävi tuomassa paketit.



6) Muistatko joulupukin porojen nimet ulkoa?

– En.. paitsi Petteri Punakuonon. Muistan etten lapsenakaan oikein tykännyt niistä poroista joten ei jääneet nimetkään mieleen.


  
7) Mikä on lempi jouluperinteesi?

– Hmm onhan niitä jokunen.. aattoaamuna teen riisipuuron mantelin kera, päiväkahvilla syömme pipareita ja joulutorttuja, illalla saunomme ja syömme joulupäivällistä lohen kera ja lopulta jaamme lahjat. Barcelonassa on vähän erilaista, jos olemme miehen kanssa kahdestaan joulumme on aika paljon suppeampi, ehkä nautimme jotain hyvää viiniä ja lohta. 


8) Onko teidän joulukuusi aito vai feikki?

– Silloin joskus kun meillä on ollut joulukuusi, se on ollut aito. Hmm...jotenkin vierastan tekokuusia edelleen, vaikka ovathan ne käteviä ja nykyään jo ihan kauniitakin. Täällä Barcelonassa minulla on tällä hetkellä pieni muovinen pöytäkuusi ja ostin siihen juuri uusia koristeitakin. Ihan söpöltä se näyttää mielestäni. 


9) Lempi jouluruoka? 

– Loimulohi ehdottomasti..seuraavaksi lanttulaatikko ja porkkanalaatikko. Uusin tuttavuus parin vuoden takaa on bataattilaatikko, ja sekin on aivan ihanaa. Rosollikin  on ihan herkullista, kunhan jättää ne sillit pois.

En ole vielä päättänyt mitä tänä vuonna tarjoaisin jouluna mutta onhan tässä aikaa vielä suunnitella!


10) Rehellisesti, tykkäätkö enemmän lahjojen antamisesta vai saamisesta?

– Kyllä se tällä iällä on jo mukavampaa antaa niitä kuin saada niitä. Etenkin omille lapsille on kivaa keksiä lahjoja.
Minulla on jo kaikkea mitä tarvitsen...vaikka toki myönnän, että yllätykset ovat aina varsin mukavia...

Ja jos jotain oikein haluan ja tarvitsen, ei sitä kukaan yleensä keksi joten ostan sen sitten itse...ja kyllä, laitan oikein pakettiinkin! Toisinaan saatan esim. miehelle vihjaista jotain mikä olisi kiva juttu. Vaan meille lahjojen ostaminen toisillemme ei ole niin tärkeää, joskus ostetaan ja joskus ei. Ja jos toinen vain hommaa jotain, ei sekään ole niin vakavaa.



11) Oletko hyvä paketoimaan lahjoja?

– No joo, paitsi vähän hätäinen ja kärsimätön ehkä. Toki osaisin paketoida loistavastikin jos innostuisin oikein paneutumaan asiaan. Normaalisti heitän lahjan kierrätyspaperiin -mitä nyt sattuu löytymään -tyyliin, teippiä ja nauhaa päälle, siinä se. Yritän ennemmin tehdä paketista sellaisen, ettei avatessa ihan heti arvaa mitä se sisältää. Joskus ollaan miehen kanssa oikein innostuttu tässä -annettiin lapsille yhtenä jouluna jättipaketit lahjaksi, mutta sisällä olikin pienehkö lahja...


12) Miten sait tietää totuuden joulupukista?

– Löysin lapsena vahingossa perheen lahjakätkön velipuolen sängyn alta ennen joulupukin tuloa. Se oli aika pysäyttävä hetki, olin lamaantunut vähän aikaa, heh. Vaikka tottakai joulupukki oli ennenkin vaikuttanut liian omituiselta ja muistuttanut tuttua naapurinsetää tms, niin silti lapsenmieli jotenkin kai toivoi sen olevan totta...


13) Mikä tekee joulusta tärkeän sinulle?

– Läheisten kanssa oleminen ja herkuttelu, nehän ne joulun tekevät. Iloinen ilmapiiri ja mukava tunnelma.


Ja sitä kaikkea toivotamme nyt teille kaikille lukijoille Sirin ja miehen kanssa!

Rentoutukaa ja nauttikaa joulusta! 

Palaan blogin pariin taas Joulupäivänä uuden Mustaa ja Valkoista -aiheen parissa (ellei sitä ennen jotain järisyttävää tapahdu)...siihen saakka ehtii vielä osallistua nykyiseen haasteeseen!


maanantai 12. joulukuuta 2016

Palvotaan naisia ja tavoitellaan taivasta




Näin ihanissa maisemissa olimme viikonloppuna vaeltelemassa ystävien seurassa. Menimme ensin Gironaan päin Montcabrer -kukkulalle. Siellä on entisen naisjumalattaren maaginen palvontapaikka.


Thor ihailee maisemia...

Koiruleita oli tietysti matkassa mukana ja osan matkaa jouduttiin niitä kantamaan, oli sen verran jyrkkä rinne. Mutta ai kun Sirikin tykkäsi olla tuolla rauhallisessa ja lämpimässä paikassa...

Itselläkin sielu lepää ja mieli rauhoittuu aina kun pääsee vuorille pois kaupungin hälinästä. Keräsin mukaan vähän tuoretta rosmariiniakin teeksi ja mausteeksi.



Alaspäin rinne oli hankalampi kulkea. Kulkiessani ihmettelin miten jotkut voivat ajaa pyörällä tai juosta näillä jyrkillä vuoristopoluilla...minulle ainakin tulee heti epävarma olo jalkoihin jos polulla on paljon irtokiviä ja soraa.


Alas päästyämme jatkoimme autolla matkaa Argentinon pikkukylään. Se oli viehättävä ja rauhallinen paikka ja päätimme etsiä sieltä lounaspaikan.



Lounaan jälkeen jatkoimme matkaamme Castell de Burriaciin -entisen iberiaiskylän linnoitukseen. Se oli Burriac-mäen päällä 400 metrin korkeudessa. Ei kuulostanut pahalta matkalta, mutta mäki olikin yllättävän jyrkkä, onneksi helppokulkuinen.

Alkupäässä rinnettä pysähdyimme kauniille vesilähteelle, josta tuli oikeaa tutkitusti terveysvaikutteista hiilihapollista vettä suoraan lähteestä!




Ilta alkoi hissukseen pimetä ja aloimmekin jo miettiä pääsemmekö valoisan aikaan ollenkaan linnoitukselle. Maisemat olivat sen verran upeat että olihan se pakko nähdä.




Onneksi jaloissa oli vielä sen verran virtaa että pääsimme ylös saakka. Juuri linnoitukselle saavuttuamme aurinkokin päätti laskea mutta näimme kivasti Argentinon valot ylös.


Castell de Burriac on muuten vuodelta 1017 eli tosi vanha!




Alaspäin kulkiessamme olikin säkkipimeää, vaikka kuusta tuli kivasti kajoa. Onneksi meillä oli kännyissä hyvät valot, niiden avulla näimme kulkea kompuroimatta takaisin autolle. 

Oli kiva päivä ja uni maittoi taas mukavasti!

***

Last weekend I was hiking with my friends in the middle of Barcelona and Girona. There`s a castle of Burriac which we wanted to see...

Linked to: Image-in-ing

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...