tiistai 26. joulukuuta 2017

Lekottelujoulu



Joulupäivät ovat kuluneet ilman kiireitä ja stressiä. Pitkään aikaan emme ole olleet jouluna kahdestaan joten varasimme romanttisen paketin Rocallaura -kylpylästä vuorilta.

Lähdimme perjantaina iltapäivällä ajelemaan kohti kylpylää ja pääsimme muutaman tunnin päästä perille -hieman ensin eksyttyämme ja ajeltuamme loppumatkan niin kiemuraista tietä että minulle tuli jo ihan huono olo. 

Matkalla näimme näitä vekkuleita linnunpelättimiä:


linnunpelätin kamera kaulassa
Tässäpä mukava kaveri meikäläiselle
Yli 100 vuotta vanha Rocallaura -kylpylä on oikeastaan keskellä ei mitään, mutta todella kauniilla paikalla. Se on kuuluisa hyvästä mineraalipitoisesta vedestään.

(kuva kylpylän sivuilta)

Hotelli oli tosi tyhjä, meidän lisäksemme siellä ei ollut montaa pariskuntaa. Pääsimmekin heti ensimmäiseen kylpylävuoroon ja saimme olla ihan kahdestaan polskimassa ja saunomassa. Siellä oli yksi isompi allas jossa pystyi hyvin uimaan ja sukeltelemaan sekä kaksi poreallasta. Yksi viileävesiallaskin oli, mutta sitä emme halunneet testata. Lämmittelemäänhän me olimme menneet!

 Lisäksi kylpylässä oli kaksi saunaa; toinen höyrysauna (jossa oli kylmä penkki!) sekä "kuiva sauna". Se oli kuin suomalainen sauna yhdellä poikkeuksella: kiukaalle ei saanut heittää vettä. Siellä lämpeni mukavasti mutta ei juuri hionnut, päinvastoin iho vain kuumeni.

Suurista ikkunoista oli ihanaa katsella upeaa maisemaa ja auringonlaskua samalla kun polskutteli altaassa.

(kuva kylpylän sivuilta)

(kuva kylpylän sivuilta)
Kylpylän jälkeen menimme huoneeseen jonne meille tuotiin pullollinen cavaa. Se kuului "romantic pack" iin jonka olimme varanneet.

Illalliselle pääsimme puoli yhdeksältä ja olimmekin jo tosi nälissämme. Onneksi menusta löytyi vaihtoehtoja joista valita ja saimme mahan täyteen. Silti, illallinen oli ihan keskitasoa, ei kovin erikoista. Tarjoilijat olivat todella mukavia ja oli hauskaa olla suuressa salissa lähes kaksistaan, mutta olisin kaivannut hieman maukkaampaa ateriaa. Se tuntui ennemmin edulliselta lounaalta kuin illalliselta.

Aamupala kuitenkin ylitti odotukset. Itse asiassa en ole Espanjan hotelleissa niin hyvää aamupalaa tainnut saadakaan. Tarjoilija paistoi kananmunat toiveiden mukaan, itse sai paahtaa tuoretta maalaisleipää jne. Kaikki oli hyvää, mieskin joi kolme kuppia kahvia. No, jos jotain parannettavaa olisin keksinyt niin haudutettu tee on toki parempaa kuin pussitee. Sitä täältä ei tahdo löytyä mistään.

Rocallauran vanha mineraalivesimainos (kuva netistä)
Kylpylältä jatkoimme matkaa 6 kilometrin päähän Vallbona de les Monges -nimiseen pikkukylään. Se on kuuluisa nunnaluostaristaan, joka on ollut käytössä jo kahdeksan vuosisadan ajan. 


Kävelimme historialliseen pikkukylään, ja se oli tosi rauhallinen ja hiljainen. Taisimme nähdä ainoastaan yhden ihmisen kävelemässä. Paljon oli taloja ja huoneistoja rähjäisenä ja tyhjillään.


Kirkon sisäänkäynti oli mielenkiintoisen näköinen ja seinällä näytti olevan vanhoja hautoja.


 Kaduilla oli hauskoja omituisia yksityiskohtia menneestä ajasta. Mietimme mitä varten nämäkin esineet olivat ennen olleet:


Ekan kuvan rouhea kivipenkki, jossa oli reikiä... Oliko se hevosten/vuohien juottoallas vai teline vaikkapa soihduille? Reiän pohjalla on pienempi reikä. Vai tylsästi vain kukkapenkki?

Entäs tokan kuvan paksu parru seinään upotettuna? Mies löysi sen sisältä suuret kierteet. Mikä kumma vekotin se on ollut?

Kääntyessämme autolle päin kylässä alkoi soida kansainvälistä joulumusiikkia kaiuttimista. Oli outo tunnelma -kylä, jossa ei ole ketään, aurinko paistoi ja joulumusiikkia. Tavallaan tunnelmallista mutta vähän siinä oli ikäänkuin greepyn kauhuleffan ainekset...


 Moottoritiellä jatkoimme matkaa takaisin Barcelonaan ja kauhistelimme joululiikennettä kaupungista poispäin. Me olemme huonoja ruuhkalaisia -hermothan tuossa menisi. Kertakaikkiaan lähtisimme liikkeelle niin ajoissa ettei tarvitsisi jonossa seistä.

Muistan miten aikoinaan Saksan moottoriteillä ajaessamme ruuhkat eivät haitanneet silloin kun vedimme asuntovaunua perässä. Heti kun näytti tulevan ruuhkaa, ajoimme levähdysalueelle nokosille. Siinä se ruuhka mukavasti kuluikin.


Näimme hienon linnanraunion kukkulan laella ja päätimme mennä sitä katsastamaan. Löysimme ensin hauskan täysin aution pikku kylän. Sieltä oli kyltti linnalle.

Ajelimme pitkin peltoa ja kukkuloita ristiin rastiin muttemme koskaan löytäneet linnaa vaikka se näkyi moottoritielle niin hyvin. Äh.


Jouluaattona saimme lounasvieraita alakerrasta. Olimme saaneet karjalanpiirakoita Suomesta (täällä olevista ruisjauhoista ei tule tekemällä oikein minkään makuisia..) joten kaivoimme ne pakastimesta esiin. Tarjosimme niitä alkupaloiksi munavoin ja rosollin kera. Tykkäsivät kovasti, jopa heidän parivuotias tyttärensä söi mielellään karjiksia.

Pääruoaksi meillä oli uunilohta (savustus ei onnistunut tavallisella uunilla kun testasimme etukäteen), uunijuureksia sekä lanttulaatikkoa. Lanttulaatikkoa en ole ennen tehnyt joten se ei ihan täysin onnistunut, maku jäi hieman laimeaksi eikä se meinannut kunnolla kypsyä. Pikku uunimme ei ole kovin tehokas, voi olla että sekin vaikutti.

Oli kyllä kivaa tarjota suomalaista jouluruokaa paikallisille ystäville ja vielä kivempaa oli huomata että he oikeasti nauttivat siitä!


Muuten meillä on ollut varsin rauhallinen lekottelujoulu kun emme tällä kertaa saaneet Suomesta vieraitakaan. Nuorisoa tietysti tuli vähän ikävä mutta olemme chattailleet ja skypetelleet kuulumisia.

Miten teillä joulunpäivät ovat sujuneet?


10 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Kiva joulu teillä, ja ihana kylpyläloma, ja kaunis ympäristö ja tuo kylä siellä. Täällähän ,kaikista jouluisen näköisistä koristeista huolimatta,joulun päivät olivat normaaleja arkipäiviä. Mikäköhän niissä Barcelonan ruisjauhoissa on; täällä saa täältä ostetuista ruisjauhoista tehtyä ihan hyviä karjalanpiirakoita. Oikein ihanaa loppuvuotta teille:)

Tillariina K. kirjoitti...

Olipas jotenkin jännitävä paikka tuo kylä, jossa ei näkynyt ketään! Tuntui, että ihan justiinsa kohta tulee kulman takaa hevosilla ratsastaen keskiaikaisesti pukeutuneita ihmisiä! Juurikin miehen kanssa mietittiin, mitä maailmalla oltaisiin mieltä suomalaisista jouluruuista?! En itse tykkää lanttulaatikosta, mutta mies uskoi sen maistuvan kenelle vaan! Toiveajattelua, epäilen! :)

Sude kirjoitti...

Kuulostaa oikein ihanlta joululta. Me lököteltiin tytön kanssa ihan vaan kotona, mutta rennosti otettiin mekin.

Satu kirjoitti...

Olipas kivan ja erilaisen kuuloinen joulu! :-) Minulle ainakin ovat jääneet parhaiten mieleen ne joulut, jotka ovat olleet jollakin tavalla poikkeuksellisia.

Mukavaa loppuvuotta!

Hertta-Viola kirjoitti...

Voi kun jännittävän oloinen kylä, menneen ajan tunnelmaa ja ehkäpä jotain taianomaistakin.
Meilläkin oli hieman erilainen joulu, lekotellen se meni kyllä mukavasti :)

Tiia K kirjoitti...

Onpa kaunis paikka ja ihan parasta, kun saitte aika pitkälle omassa rauhassa pulikoida. Kiva kuulla, että suomalaiset karjalanpiirakat maistuu maailmallakin.

Sydämellistä uutta vuotta Matkatar <3

Päden paja kirjoitti...

Ihanan kuuloinen joulu ja tuollaiset kylpylälomat on niin mukavan rentouttavia! Olipa jännä tuollainen "outo-tunnelma kylä"..Kiva että suomalainen jouluruokaa maistuu ulkomaillakin. Täällä onkin melkoiset jouluähkyt edelleen:) Leppoisaa loppuvuotta♥

Harakka kirjoitti...

Olipa kiva katsella taas ihania kuvia sieltäpäin.
Tuo vanha katukuva hiljaiseloineen oli mulle mieluinen, tuli vanhat elokuvat mieleeni...ehkä ovatkin siellä kuvattuja?
Teillä oli mielenkiintoinen joulu kylpylä lomineen.
Kiva välillä niinkin viettää joulua!
Oikein hyvää uutta Vuotta 2018 teille sinne!

Matkatar kirjoitti...

Jael: Kiitos :) No nyt olen kade teidän ruisjauhoille! Joo en tiedä mikä täkäläisissä oikein on eroa, karjikset maistuvat ihan pahville niistä tehtynä :/ Ihanaa uutta vuotta sinulle!

Tillariina: Sanos muuta! Ovathan suomalaiset jouluruuat tosiaan vähän erilaisia. Meilläkin toinen aikuisista vieraista sanoi pitävänsä ihan kaikista ruuista, ja niin hän pistelikin innolla kaikkea suuhunsa. Rouvalla enempi on vähän makumieltymyksiä mutta hyvin kelpasi kala ja rosolli hänellekin!

Sude: Kiva kuulla :)

Satu: Juu, meillä tuppaa olemaan melkein aina jotenkin erikoisia jouluja kun ollaan täällä. Koskaan ei tiedä ketä on paikalla!

Hertta-Viola: Jeps! Hienoa ja onnellista uutta vuotta!

Tiia: Kiitos ja ihanaa vuotta sinulle!

Päden paja: Niinpä niin! Mukavaa vuoden vaihdetta ja onnellista uutta vuotta!

Harakka: Kyllä täällä Espanjassa kuvataan monia elokuvia, täällä näitä historiallisen näköisiä kyliä nimittäin riittää pilvin pimein. Tuntuu että niissä on aika pysähtynyt joten ei varmaan tarvitse paljoa edes muuttaa kuvauksia varten. Ihanaa uutta vuotta sinulle!

Virpi Kaunismäestä kirjoitti...

Ihania kuvia! Tulee aina vaan kauhea Espanja- kuume kun katselen kuviasi :) Ja olen vannonut, että nyt elän säästäväisesti, enkä varaile YHTÄÄN reissua! Saa nähdä miten lupaus pitää taas ;)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...