lauantai 3. maaliskuuta 2018

Neljän linnan kukkulalla



Lauantain ratoksi lisää taannoisen Ranskan -matkamme kuvasatoa. Teimme pikku patikkaretken Lastours -kylän kallioiselle kukkulalle, jossa on peräti neljä muinaista Kataarilinnaa. Paikka on satumaisen kaunis.

Meille sattui aivan ihana lämmin sää tuolloin ja saimme paljon aurinkoenergiaa.



Lastours

Keskiaikaiset linnat muodostavat kokonaisuuden vaikka ne onkin rakennettu yksittäin. Kukkulalta oli aivan upeat näköalat joka suuntaan.


Eikö olisi ihana istahtaa tuohon penkille?
 Alhaalla meni joki ja sen rannalla oli asumusten raunioita. Varmaan linnan palvelusväen tai läheisen rautalouhoksen asukkaiden kodit olivat täällä.




Alas autolle palattuamme joimme runsaasti vettä sillä emme olleet varautuneet että reitti veisi muutaman tunnin ja ilma olisi niin lämmin -eli juoma oli jäänyt autoon. Kiersimme vielä toisen kukkulan päälle autolla mistä Lastoursin linnat näkyivät kauniisti auringon laskiessa. 

Kivaa viikonlopun jatkoa!



7 kommenttia:

Maatiaiskanasen Elämää kirjoitti...

Upeaa kuvasatoa, kiitos :) Virtuaali-matkalla on kiva aloittaa uusi päivä :) Mukavaa sunnuntaita!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Onpa kaunista. Ja hyvät kuvat!

Tiia K kirjoitti...

Huippukaunista ja mystistä suorastaan ja jännää miettiä, mitä kaikkea tuo paikkakin on nähnyt. Kiva että aurinko hemmotteli teitä.<3 Mukavaa sunnuntain jatkoa <3

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Upeat kuvat!

Päden paja kirjoitti...

Voi hyvänen aika miten upeita kuvia♥ On se vaan upeaa että pääsee tuollaisia näkymiä näkemään! Nuo linnat on olleet aina minusta niin kiehtovia! Sitä aina miettii millaisia ritareita/linnanneitoja noissa linnoissa on asunnut ja millaisia turnajaisia sun muita on tuolla pidetty:) Aurinkoista alkanutta viikkoa♥

Matkatar kirjoitti...

Maatiaiskanasen elämää: Kiva kun pidit!

Paluumuuttajatar: Kiitos, ja kyllä, todella kaunista oli, ihan kuin jossain satukirjassa!

Tiia: Niimpä. Noin lämmintä päivää ei taas sen jälkeen ole tullutkaan.

Hannele Ruusukummusta: Kiitos sinulle!

Päden paja: Voi kiitos! Kyllä, tuolla olisi viihtynyt tosiaan pidempäänkin ihmettelemässä mutta vesipullo jäi autolle ja aurinko alkoi laskemaan. Ehkä joskus uudelleen?

Marika kirjoitti...

Ooh, mitä maisemia ♥ Olisi ihanaa seisoa tuolla korkealla, katsellen kaukaisuuteen. Voisin tuntea itseni siitä myös hyvin pieneksi, kun näkisi kuinka maat ja mannut jatkuvat jatkumistaan.. :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...