tiistai 31. heinäkuuta 2018

Muuton jälkeinen elämä


Mieli on vaihdellut vuoropäivin. Milloin harmittaa, että laitoimme ihanan Barcelonan asuntomme myyntiin, milloin on tuntunut helpottavalta. Omistaminen ei enää tunnu hyvältä -sitä on tavallaan sidottu samaan asuntoon. Olisi höpsöä olla menemättä sinne kun se on olemassa. Lähiympäristöt on nähty jo niin moneen kertaan eikä niillä ole enää uutta annettavaa.


Muutto meni loppujen lopuksi aika kivuttomasti. Tyhjensimme vuorotellen kaapeista sen mitä halusimme säilyttää (ja tietysti omat vaatteemme ym) ja loput vain jätimme sinne. Emme ajatelleetkaan ottavamme mukaan esim. astioita tai isoimpia huonekaluja, ja ostaja halusikin, että jätämme sohvan ja pesukoneen ja jääkaapin+muut kaapit. 


Näimme ostajan vasta notariaatissa maanantaina. Hän oli viisikymppinen paikallinen naishenkilö, joka ei asunut kaukana meiltä. Tosi mukavan tuntuinen. Uskomme, että hän tulee hyvin toimeen entisten naapureidemme kanssa.


Moni ihmetteli miten saimme tavaramme pois kämpästä. Kuljetimmehan kuitenkin aikamoisen määrän liinavaatteita, pari isoa matkalaukkua ja eteisen ison penkin pois. Tuosta olkkarin ranskalaisen parvekkeen kautta saimme ne alas. Sieltähän kaikki isommat on kämppään tuotukin. Joko mies on ne vetänyt köydellä ylös tai remontin aikana tilasimme nostolavan, joka nosti kaikki levyt ja kaappitarvikkeet sisään.



Uusimmille lukijoille, jotka ihmettelevät miksemme rappukäytävästä niitä vieneet, kerrottakoon vielä että tästä kapeasta käytävästä ei todellakaan mahdu kuin 50cm:n kassi tai vastaava.


Notariaatti oli tosi hienossa rakennuksessa, niinkuin ne aina täällä tuppaavat olemaan. Ihan en sentään jatkuvasti kehdannut kännylläni kuvia räpsiä, mutta tästä rappukäytävästä oli kyllä pakko ottaa. Pitäisi yrittää päästä sinne joskus kunnon kameran kanssa, oli se kyllä niin hieno.


Nyt olemme siis kaupoista lähtien ottaneet rennosti ja asustelleet täällä kukkuloilla ystävämme luona. Tänään kävimme uimassa Badalonan rannalla ja puhelimmekin jo että niin menemme sinne huomennakin.

Barcelonassa on ikävä taksien suurlakko. Kaikki taksit protestoivat Uber-taksien laillistamista vastaan ja ovat siksi lakossa. Ne on pysäköity suurimmille teille joka puolelle niin, ettei kunnolla pääse mistään liikkumaan.





 Nyt täytyy keksiä sitten konsti miten päästään perjantaina lentokentälle. Eihän me koskaan juuri taksia käytetä, mutta kun tiet on tukossa ja meillä on tosi aikainen lento. No, eiköhän me joku reitti keksitä.

Päätimme jo, että vaikka emme täältä enää asuntoa ostaisikaan, tulemme käymään Barcelonassa joka vuosi. Ja mielellään pidempiä aikoja, kyllä me niin tänne olemme juurtuneet ja täällä oleviin ystäviimme kiintyneet.




10 kommenttia:

Satu Mäntyniemi kirjoitti...

Nyt vain kohti uusia seikkailuja. Mitä onkaan vielä tulossa! Tsemppiä❤

Susanna kirjoitti...

Tsemppiä uuteen elämänvaiheeseen!

Pepi kirjoitti...

Oli kiva kun ehdittiin käydä tuossa suloisessa asunnossa 💞 Sijainti mitä parhain, mutta nuo raput oli kyllä melkoiset! Nauttikaahan nyt olostanne vierailijoina. Ja onnittelut kaupoista!

Hannele Ruusukummusta kirjoitti...

Ymmärrän, että voi tuntua haikealta, kun asunnon myitte, mutta kuten sanoit pääsettehän sinne käymään, kun siltä tuntuu..:)

Matkatar kirjoitti...

Satu: Juu, ollaan positiivisella mielellä hii! Ihanaa loppuviikkoa teille!

Susanna: Kiitos!

Pepi: Kiitos sinulle! Ihanaa loppuviikkoa!

Hannele: Näin on, meillä on täällä aika iso verkosto ystäviä joiden luona voidaan myös yöpyä, ja löytyy täältä hyvin vuokrattavia paikkojakin :)

Jael kirjoitti...

Hienon asunnon sai ostaja:)
Kurjaa että tuo Uberin lakko tukkii liikenteen, toivottavasti pääsette hyvin lentokentälle.
Hyvää elokuuta ja hyvää kaikille uusille suunnitelmille:)

Päden paja kirjoitti...

Aina se lähtö on haikeaa kun on johonkin paikkaan kiintynyt♥ On kyllä melkoisen haasteelliset nuo raput:) Mukavaa alkanutta elokuuta♥

http://tuijankortteilua.blogspot.com kirjoitti...

Haastavat ovat kyllä noi raput, minä en vois asua.
Mukavaa jatkoa teille, vaikka välillä ikävä tuleekin.

Virpi kirjoitti...

Sellaista se lähteminen on, vuorotellen haikeaa ja toisaalta iloista uutta kohti menemistä. Onnea uusille kuvioille ja mukavia syyspäiviä❤🌞

Vivi Vinna kirjoitti...

Ihanaa, kun kirjoittelit tästä. :) Kyllä se oli omalaatuinen se teidän Barcelonan asunto, ja ne rappuset tulen muistamaan aina! :) Oli se vaan niin ihana asunto, mutta aika aikansa kutakin. :) Hienoa, että asiat järjestyi ja ostaja löytyi.

Kyllä sitä vain "juurtuu" johonkin paikkaan, kun siellä on pitkään ollut. Barcelonahan on aivan ihastuttava kaupunki, tosin en tiedä millaista siellä olisi asua. Minustakin tuntuu aivan samalta, että vaikka en enää tule luultavasti koskaan asumaan Zaragozassa, niin mukava sinne on mennä ja kuten teilläkin Barcelonassa, niin miullakin on siellä Zaragozassa ja vähän siellä sun täällä ystäviä. Nyt syyskuussa aionkin tehdä matkan, jossa käyn moikkailemassa ystäviäni, en malttais oottaa! :)

Hyvää jatkoa! :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...