keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Nyt niitä kuvia...ja kuulumisia muutenkin!



Moni on jo odottanut, ihmetellyt ja kysellyt, että mitä meille kuuluu ja miten meidän asunnon hankinnalle kävikään. Oltuamme kaksi kuukautta Suomessa palasimme siis viikko sitten Espanjaan. Meillähän oli tiedossa jo uusi asunto täältä -mutta koska kauppoja ei oltu vielä lyöty lukkoon, en halunnut vielä mitään tietoja tai kuvia laittaa teillepäin. Mutta nyt kerron kaikki hihii!

Jotkut siis jo tietävät (Instan tm. kautta), että myimme kesällä Barcelonan keskustakämppämme, ja nyt ostimme uuden Katalonian-kodin 50km Barcelonasta eteläänpäin ihan rannan tuntumasta. Viime viikolla teimme varsinaiset kaupat, vuokrasimme pakettiauton ja pakkasimme kimpsumme ja kampsumme sekä suuntasimme kohti etelää. Matkalla näimme huikeita maisemia, koska ajoimme rantakatua emmekä ihan sitä nopeinta tietä.


Ostimme asuntomme vanhalta pariskunnalta, ja he jättivät lähestulkoon kaiken tänne. Kämppä on periaatteessa siisti, mutta kun saimme roudattua omat tavaramme (vaatteita, työkaluja, tuoleja...) niin se on ihan täynnä tavaraa. Joka paikassa on vanhusten kasarityylisiä huonekaluja, astioita, muovikukkia, liinavaatteita...


Asunto on kapea ja pitkä läpitalon huoneisto. Toisessa päässä on keittiö, välissä olkkari ja sen jatkona terassi. Keittiön kaapit on tehty massiivipuusta, mutta niin...mummo mikä mummo. Kaikki tuntuu olevan väärän muotoista tai väristä, mutta hyväkuntoista.


No tottakai meillä on suunnitelmia! Mitään täysremonttia emme aio tähän nyt tehdä, mutta saamme tästä jo sillä paljon käytännöllisemmän, kun ensin roudaamme kaikki ylimääräiset romut pois ja sitten siirrämme keittiön olkkariin ja teemme tähän keittiön tilalle makuuhuoneen. Sillä sitähän meillä nyt ei ole! Olemme nimittäin pari yötä nukkuneet vuodesohvalla olkkarissa. Se oli vanhuksillakin käytössä, sillä tämä oli heilläkin vain loma-asuntona.

Ja toki aiomme tuunata keittiötä, ei sitä ihan tälläisenä oteta käyttöön! Ideoita meillä on jo paljon, samoin joka puolelle muuallekin. Joitain oviaukkoja on siirrettävä, samoin vessan ovi tms. Paljon saadaan aikaan myös ihan maalauksella. Uuteen makkariin tulee seinälle kiinnitettävä taitettava sänky jne...olemme hyvä tiimi yhdessä ideointiin ja tietysti niiden ideoiden toteuttamiseen!


Niin, olkkarin kaappi ja keittiön kaapit ovat täynnä astioita, huh! Niitä olen jo alkanut jaottelemaan poisheitettäviin ja säilytettäviin. Onneksi löytyi ihan käyttökelpoiset lautaset ja lasit. Mukit meillä on omasta takaa, mutta jotain kattiloita ym. joudumme vielä hankkimaan. 


Vanhukset kehuivat, että täältä löytyy oikein nimekkään taiteilijan maalauksia kaksi kappaletta. Noh, toinen löytyi ainakin netistä. Mies ainakin ihastui näihin maalauksiin. Entä tuo muovikukka -mitä se vielä tuossa tekee heh?

Niin, parasta tässä uudessa kodissamme on terassi. Siihen paistaa aurinko lähes koko päivän! Miten rentouttavaa on istuskella tuolla, juoda päivällä teetä ja katsella merelle...



...no ainakin melkein. Vasemmalta näkyy meidän "merinäköalamme". No ei ole pitkä matka rannalle. 


Ai niin, nuo kivat ruukutkin olivat terassilla valmiina. Tästäkö se minun totaalimummoutuminen alkaa, kun asettelin niihin kämpästä löytämiäni muovikukkia? Minä, jolle kaikenlaiset muovikukat ym ovat aina olleet kauhistus? Itkiskö vai nauraisko? Eipä tuota ilmalämpöpumppuseinää millään taida nätiksi saada sen puoleen...


Meidän talo ei olekaan mikään pikkutalo. Täällä on 8 rappua, ja kaikissa on 3 kerrosta. Puutarha on aika iso ja sieltä löytyy kaikenlaisia kivoja polkuja ja oma koripallokenttäkin! Ainiin ja pyörävarasto! Mummo ja paappa jättivät meille tohkeissaan polkupyörät, mutta pettymykseksemme ne ovat jo parhaat päivänsä nähneet...


Täällä on tosi rauhallista, kotikadulla on hauskoja puita joista tippuu ihmeellisiä papuja. 


Ja ranta on tietysti aivan huikea! Ihana rantakatu jatkuu tosi pitkälle ja sitä on kiva kävellä. Jonkun matkan päästä tulee ravintoloita ja baareja.



Uidahan ei nyt tarkene, mutta tuolla näkee kalastajia, lenkkeilijöitä ja koiranulkoiluttajia. Oikein tulee rauhallinen olo kun täällä kävelee.

Eli missä nyt asummekaan? Paikan nimi on Vilanova i la Geltrú, mutta asumme sen laitamilla Cubellesin rajalla. Keskustaan on muutama kilometri matkaa...tarkoitus olisi kävellä tätä rantaa sinne joku päivä. Olemme toki siellä kylän keskustassa jo käyneet, ja se on todella kaunis.


Kävimme läheisen Cubellesin keskustassa eilen, ja hämmästyin miten nätti sekin oli. 


Niin, kyllä me uskomme viihtyvämme täällä. Sirikin on alkanut kotiutua jo pikkuhiljaa. Se on onnellinen kun pääsi eroon skeittareista ja ylenmääräisestä suurkaupungin hälinästä.


 Laittelen lisää fiiliksiä kunhan pääsemme vähän asettumaan tänne paremmin ja tutustumme ympäristöön. Siihen saakka -kivaa kevään odotusta kaikille!


LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...