sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Kesäaika alkaa


Meillä on ollut täällä Vilanovassa ensimmäinen yövieras. Tyttäreni Noora tuli viiden päivän visiitille. Harmi vain hänellä oli myöhäinen lento -joka vielä myöhästyi aikataulusta, joten julkisilla kulkuneuvoilla ei enää päässyt yöaikaan tänne saakka. Taksillakin olisi ollut liian pitkä, ja siten kallis matka matkustaa.

Ratkaisuna mieheni vuokrasi auton ja oli tyttöä vastassa kentällä silloin yöllä. Olihan siitä sitten sellainen etu, että pääsimme päivisin tutustumaan lähiympärisöön laajemmin kuin kävellen tai potkulaudoilla.


Lähdin Nooran kanssa heti alkupäivinä Barcelonan keskustaan shoppailulle. Sinne menimme junalla, ja matka Francian asemalle kestää tunnin. Oli kivaa kierrellä putiikeissa, ja käydä syömässä kasvispaellaa Plaza Reialilla.

Ikävä kyllä Noora sairastui aika pian tämän jälkeen, hänellä oli kurkku tosi kipeä ja tosi väsynyt, hieman kuumeinenkin olo. Auton kanssa sitten teimme pieniä retkiä lähimaastoon mutta kokopäiväretkiä hän ei enää jaksanut. Aika paljon käveltiin ja lököiltiin ihan vaan rannallakin. Mikä tietysti lomalaiselle oli rentouttavaa.


Auton kanssa kiertelimme nättejä lähikyliä tutkimassa ja Pantà de Foix -järvellä ja linnalla kävimme myös. Alueella on siis Foix -joesta tehty pato, ja järven (siis patoaltaan) rannalla söpö vanha linna. 

Alueella on paljon viinitiloja, joiden kasteluun joki on alunperin padottu. Nykyään siellä pesii paljon erilaisia vesilintuja ja muita vesieläimiä, jonka vuoksi alue on luonnonpuistona.




Linnan pihalla oli teräksestä leikattuja teoksia, jotka esittivät kuvaavasti muinaista keskiaikaista kylää. 

Paikan keskiaikainen linna oli komea nähtävyys. Sisälle sinne ei päässyt, mutta sinne järjestetään tilauksesta opasretkiä. Söimme pikku eväät tuolla aukiolla ihanassa aurongonpaisteessa ja jatkoimme matkaa.



Aikamme täällä etelän auringossa päättyy taas "tältä keväältä" ja palaamme huomenillalla Suomeen Keltaiselle tuvalle aloittamaan kesäaikaa. 

Uusi kotimme jäi siihen pisteeseen, että tyhjensimme lähes kaikki turhat ja meille tarpeettomat tavarat täältä, ja kartoitimme kunnolla, mistä aloitamme syksyllä palatessamme remonttia tekemään. 

Kivaa kevään jatkoa!




sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Karnevaali






Karnevaaliaika alkaa olla pikku hiljaa ohi Espanjassa. Kävimme katsomassa kulkuetta Cubellesissa. Siellä on vajaa 15 000 asukasta, joten odotimme aika pientä ja vaatimatonta kulkuetta.

Vaan olipas komea! Paraatissa kulki varmaan 40-50 erilaista vaunua, joissa tanssijoita ja musiikkia. Ihmettelimme, että eikö kulkueen loppupää tule koskaan. Ei tosiaan hävennyt yhtään Barcelonan kulkueelle.

Aika kului mukavasti ihmetellessä ja kuvatessa. Tälläistä taas tällä kertaa.


perjantai 1. maaliskuuta 2019

Elämää auringon mukaan



Aurinko herättää viimeistään yhdeksältä, mutta yleensä kahdeksan jälkeen alkaa tulvimaan valoa sisään sen verran, että tekee mieli nousta jo ylös. Terassille paistaa yhdeksältä jo lämpimästi ja pääsemmekin sinne usein aamupalalle.

Olemme saaneet jo aika hyvin roudattua tavaraa ja huonekaluja täältä kämpästä pois. Onneksi peitot, tyynyt, lipastot, tuolit ym. tuntuvat hyvin tekevän kauppansa dyykkareiden keskuudessa tuolla roskisten luona. Kiva huomata miten pieni kämppä alkaa tuntua tilavammalta sitä mukaa kun ylimääräistä tavaraa lähtee pois. 

Karnevaaliaika näkyy kaupunkikuvassa

Nämä kuvat ovat Vilanova i la Geltrún keskustasta, se on ihan nätti pikku kaupunki. Kävimme siellä eräänä päivänä tutustumassa ja löysimme myös persoonallisen ravintolan, jossa söimme herkullisen Menu del dian.



Terassillemme paistaa aurinko aamuyhdeksästä iltapäivälle noin viiteen saakka. Jos olemme kotona, meillä on ovi koko ajan auki ja tuntuu kivalta kun lämmin terassi on olkkarin jatkeena.


Auringon laskiessa tulee kuitenkin viileää ja laitamme oven kiinni ja ilmalämpöpumpun jälleen yöksi päälle. Illan ja yön aikana se kierrättää ilmaa ja kerää vettä pikku huoneistostamme ison pönikän verran, joskus jopa ylikin, huh! 

Juu, Espanja on kostea maa ja ilmalämpöpumppu on täällä tosi tärkeä. Onneksi meillä oli täällä tosi hyväkuntoinen sellainen valmiina.


Olipa rapussamme pikku vesivahinkokin. Näimme miten ulko-oven edessä oleva lätäkkö kasvoi päivä päivältä ja vesi alkoi valua jo kadulle saakka. Tarkkaavaisena remppamiehenä mieheni yritti saada selville mistä se vesi oikein tuli, ja epäilikin, että ensimmäisestä kerroksesta, joka on kyllä tyhjänä tällä hetkellä.

Kun kukaan ei näyttänyt tekevän asialle mitään, otimme vuodosta kuvia ja kävimme pari päivää sitten taloyhtiömme isännöintitoimistossa (jep, meillä on nyt sellainenkin!) kertomassa vuodosta. Siellä tiedettiin jo asiasta ja putkimies oli kuulemma jo tulossa tutkimaan asiaa. 

Mieheni kävi kiinnostuneena putkimiehen juttusillakin ja auttoikin häntä välillä. Oli kuulemma vaan joku liitin hajonnut tuossa talon reunan vieressä, onneksi ei ehtinyt tulla suurempaa vahinkoa kellekään.


Meillä on useampi kilometri matkaa lähimpään suurempaan markettiin, joten keksimme, että tilaamme kerran viikossa sieltä satsin ruokaa ja täydennämme sitten tuoretavaralla kävellen tai potkulaudoilla muina päivinä. 

Tosi kätevä systeemi, paitsi nyt tuli jokin sekaannus maksukorttien kanssa ja saimme täsmälleen samanlaisen tilauksen kahtena päivänä peräkkäin! Tarkoittaa sitä, että huomenna täytyykin tehdä paljon ruokia valmiiksi pakastimeen ja että salaattia ja hedelmiäkin saa nyt syödä urakalla, heh!



Eräänä päivänä jätimme Sirin kämpille ja lähdimme kävelemään rantaa pitkin Vilanova i la Geltrún suuntaan. Tuohon rannalle ei voi ottaa koiraa mukaan, koska tuossa vasemmalla puolella on luonnonsuojelualue ja siellä pesii lintuja. 

Olikin tosi ihana reitti, vähän harmitti kun kamerasta loppui akku heti alkureitillä. Näimme auringonpalvojia, kalastajia ja perheitä, jotka olivat piknikillä.






Kevät on täällä jo aika pitkällä ja se tuntuu mukavalta. Tämä jännä rauhallisuus täällä tuntuu edelleen myös kivalta. Itse asiassa kerran viikossa käymme suurinpiirtein Barcelonan keskustassa, ja silloin huomaa aikamoisen eron entiseen: siellä on paljon meteliä, pahoja hajuja, hälyä, ihmisiä ja tungosta...


Toki mitä sieltä eniten ehkä kaipaan, on ne kauniit talot, historia, arkkitehtuuri ja patsaat...ja se kiva Ciutadellapuisto. Oli kivaa kun joka kävelylenkillä tuntui, että pitää kantaa kameraa mukana koska aina näki jotain kuvattavaa. 


Siri tuntuu nauttivan myös täällä olostaan ja lähettää teille kaikille terkkuja!



LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...