torstai 21. kesäkuuta 2018

Maalaisiko vai valokuvaisi?


Hei taas pitkästä aikaa! Taitaa olla blogihistoriani pisin tauko. No, on tässä ollut puuhaakin, mutta nyt kerron kansalaisopiston lyhytkurssista johon innostuin ilmottautumaan ihan ex tempore kun näin että kolmen illan ulkomaalauskurssista oli mainos meilissä.

Ekalla kerralla kokoonnuimme Orimattilassa Tönnön myllyllä. Juku se on hieno paikka! Sääksi oli luvassa sadetta -mitä se oli ollut jo pitkin päivää. No, meillä oli tuuria ja ainakin aluksi oli ihana aurinkoinen ilma.

Myllystä sen verran löysin tietoa netin syövereistä, että Tönnön koskessa on ollut mylly peräti vuodesta 1586 asti! Tämäkin oli tosi vanha, 1909 rakennettu ja edelleen käytössä oleva. Sisällä oli ihanan näköistä, ihan kuin olisi mennyt elävään museoon.

Pahoittelen kännykkäkuvien kakkalaatua, minulla oli iso kassillinen piirustustarvikkeita mukana, joten en ottanut kameraa mukaan. (mitä myöhemmin kyllä karvaasti kaduin...)




Asetuin ensin istumaan myllyn vieressä olevalle vanhalle betonisillalle. Itse asiassa se on Suomen vanhin 1910 vuonna rakennettu betonikaarisilta. Ei nyt mikään komistus mutta onpa ollut kauan paikoillaan korvaten vanhan puusillan.

Tosiaan, en ole piirtänyt tai maalannut juurikaan moneen vuoteen. Semmoista paloa siihen hommaan ei ole ollut pitkään aikaan. Valokuvaus on vienyt voiton. Itse asiassa minulla on ollut jänniä kausia elämässäni kun olen joko maalannut intona tai sitten valokuvannut. Siinä vaiheessa kun on alkanut tuntua tuskaiselta, etten osaa mitään, olen vaihtanut toiseen. 



 Eniten pidän öljyväreistä tai vesiväreistä mutten jaksanut raahata niitä nyt mukaan vaan löysin kaapistani jotain liituja, jotka otin mukaan.

Oli ihana fiilis tuolla keskellä luontoa piirustella, kuunnella lintujen laulua ja ihastella tätä upeaa maisemaa:


Sillan toisellakin puolella oli  varsin upeat näköalat:


Aika pian alkoi kerätä tummia pilviä ja maisema näytti entistä hienommalta. Aloin kaivata kameraani -mitä myrskykuvia tuolta olisikaan saanut! Alkoi nimittäin ukkostaa ja sataa ihan kaatamalla -juuri ehdin juosta myllyn sisään suojaan.


 Menin myllyn yläkertaan ikkunan ääreen piirtämään uutta näkymää. Oli aika huikea näkymä suoraan koskeen. Takanani mylly vaan hurisi.

Seuraavana päivänä menimme Lahden Pikku-Vesijärvelle maalaamaan. Minulla oli samat liidut mukana sekä myös lyijykynät tällä kertaa. Ilma oli kiva ja siinä kivellä istuessani törmäsin tyttäreeni, hänen poikaystäväänsä ja heidän Tito-koiraan, joka innoissaan hyppäsi syliini.



Myöhemmin törmäsin penkillä vielä tuttuun bloggariin Tainaan, joka oli puistossa valokuvailemassa. Oli kiva vaihtaa kuulumisia pitkästä aikaa.

Vesiurkuesityksen musiikki lähti jossain vaiheessa käyntiin ja tuli tosi ihana fiilis siinä auringossa istuessani. Klassinen musiikki sopi tosi hyvin puiston tunnelmaan. Tosin mukana oli ilmeisesti jokaiselle jotain sillä sen jälkeen tuli mitä ihmeellisempiä musiikkikappaleita, eikä viihtyvyyteen auttanut lainkaan järven toiselta rannalta kantautuva kahvakuulajumpan meteli.



Tämä joutsen kiersi pikkuveskua koko ajan. (ihme että tämä kuva tuli ihan pienenä vaikken välillä muuttanut asetuksia...kännykamera yöks)
Tänään olisi ollut vielä yksi maalauskerta Mukkulan kartanolla, mutta jätin välistä kun satoi juuri kun olin lähdössä fillaroimaan eikä sitten innostanut enää. Mutta ehkä tästä nyt vähän kipinää jäi tuohonkin hommaan, vaikka huomasin kyllä että noista liiduista en tykkää yhtään. Pastelliliidut on ok ja vesivärit myös.

No, teitä kiinnostaisi tietysti mitä siellä tuli piirusteltua. Itse asiassa en ollut ollenkaan tyytyväinen mihinkään työhön. Ikävä tuli valokuvausta, taidan olla siinä itsevarmempi. Olen vähän kärsimätön näissä piirustuksissa. Tässä yksi sieltä puistosta:


 Saa nähdä koska taas kerkeän postailla...itse asiassa olisi jännää kerrottavaa teille...mutta jääköön toiseen kertaan hihii.

Oikein ihanaa Juhannusta kaikille!


torstai 7. kesäkuuta 2018

Kesäkuun kauniit vihulaiset




Voikukka on suurinpiirtein kukkinut ja siemenkodat ovat jäljellä. Niin kauniita mitä lähempää katsoo, mtta voi kun niiden siemenet leviävät tuulessa joka paikkaan -ja nurmikossa ne ovat niin ikäviä. Ohikulkiessani revin niitä aina pois mutta kyllä ne silti meinaavat päästä voitolle! 

Jos sinun puutarhassa on voikukkia, teetkö niille mitään tai jos niin mitä? 





lauantai 2. kesäkuuta 2018

Herkullista pannaria


Pakastimesta löytyy vielä viime kesän mansikoista tehtyä hilloa. Pannarin kanssa se on niin parasta. Ja kesällä pannarin voi syödä vaikka ulkona terassilla, mikäs sen ihanampaa. 

Teen pannaritaikinan aina ihan vain tuntumalla, ensin vatkaan munat, sitten sekoitan vettä joukkoon, sokeria ja suolaa ja lopulta jauhoja ja ripaus öljyä. 


Aamuaurinko paistaa tähän pikkuterassille joten siinä on kiva istahtaa juomaan aina teetäkin. 

Tälläisiä lyhyesti tällä kertaa, tänään lähdemme ylioppilasjuhliin Hämeenlinnaan, miten mukavaa.

Ihanaa kesäistä viikonloppua!



keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Tulppaaneita puutarhassani


Tulppaanit ovat lempparikukkiani puutarhassa -tai on niitä toki muitakin. Tänä vuonna tuli tulppaaneita enemmän kuin koskaan. Jopa joitain lajikkeita, jotka muina vuosina eivät ole jaksaneet kukkia, löytyy nyt puutarhasta.

Esimerkiksi näitä mustia tulppaaneita sain joitain vuosia sitten eräältä entiseltä naapurilta, mutta ne eivät koskaan ole kukkineet, mikä harmitti minua suuresti. Tänä vuonna tuli yksi kukka ja se on tosi mystisen näköinen:




Nämä lähes valkoiset tulppaanit ovat kuitenkin lemppareitani, ne näyttävät niin kauniin herkiltä. Niitä voisikin hommata lisää. Itse asiassa istutin juuri niiden lähelle uuden valkoisen pionin. Samasta penkistä löytyy valkoista akileijaa ja valkoista varjoliljaa. Ehkä tähän kohtaan nyt on vahingossa tulossa värisuunnitelmaa? Tähän asti on aika sekaisin menneet kaikki.



Huomenna lähdenkin Helsinkiin pikku kukkakurssille. Uskon että tulee hauskaa!



sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Fifties-vintage päivän kuvasatoa

Malli: Sisko Pietilä

Lisää kuvia helatorstailta valokuvaustapahtumasta tiedossa. Hienoja jenkkiautoja, upeita pinup -malleja, kampauksia, mekkoja...ihania värejä...enjoy!


Malli: Stella Inka-Mari


Malli: Stella Inka-Mari

Malli: Missadelei

Malli: Meg Preniqi

Malli: Josefiia Koponen

Malli: Josefiia Koponen

Malli: Josefiia Koponen


Malli: Hanna Parkkila
Mallit: Riku Nykänen ja Kiia Kettunen

Malli: Lucil de Pearl

Malli: Lucil de Pearl

Malli: Stella Inka-Mari ja Eveliina
Tässä näitä taas tältä erää, kuvankäsittelyssä oppii koko ajan uutta näitä henkilöitä läpikäydessä. Ihan ei ole enää niin "pallo hukassa" kuin vielä vuosi sitten, sen verran tullut taas katsottua tutoriaaleja youtubesta yms.

Niille, joita kiinnostaa, käytin näissä kuvissa 50mm ja 85mm objektiiveja.



LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...