Ihanuuksia

On ollut mukavia päiviä. Meillä oli vallaton pikku Luis hoidossa viime viikolla monta päivää. Oli hauskaa tehdä sen kanssa pitkiä lenkkejä metsässä, rannalla ja koirapuistossa. Iltasella aina leikittiin ja riehuttiin ennen nukkumaanmenoa. Kävimme muuten koirakahvilassakin ja sieltä löytyi ilmeisen herkullinen koirille valmistettu donitsi!

 Eilen sunnuntaina lähdimme Hämeenlinnaan velipuoleni tyttären rippijuhliin. Oli kivat juhlat ja herkullista tarjottavaa.

Suoraan sieltä jatkoimme miehen siskon luokse maalle. (Nappasimme vain Annen ja Cleon matkalla mukaan.) Hän kutsui meidät syömään savustamaansa lohta...ja sehän kelpasi. Oli nimittäin hyvää! Kyllä meillekin täytyy hankkia oma savustuspönttö...

 Heillä on kaunis ulkosauna, jota kävimme katsomassa.

Odotan joka päivä, koska puutarhassa ensimmäinen pioni avautuu. Ei niitä paljon tule, vähän taisivat kärsiä keväisestä siirtämisestä ja osa nupuista on kuivunut pois. Kun nyt edes tämä aukeaisi...kauan se ainakin kestää! Aurinko varmaan vauhdittaisi asiaa...pidetään peukkuja!

We had a little visitor for a few days: Luis. He is my daughter`s chihuahua and absolutely adoroble. Yesterday we went to a confirmation party and had a lots of delicious to eat. Later my husband`s sister called us to eat some salmon she had smoked. It was yummy!

 Linked to: Our world Tuesday

Paluu vuoteen 1939

Ulkovarastomme sisäseiniä purkaessaan mies löysi vanhan lehden. Se on päivätty lauantaina maaliskuun 18. päivä 1939. Aika hurjaa! Siis Toinen maailmansota oli juuri alkamassa! Kiinnostaako tietää mitä maailmalla ja Suomessa tuolloin tapahtui?

Hitlerin liikeistä kerrotaan lehdessä monessakin kohdassa. Saksa on jo laajentunut jonkin verran ja ensimmäinen keskitysleiri on lehden mukaan perustettu. (Siis mitä ne jutut ovat että kukaan ei tiennyt keskitysleireistä ennenkuin sodan jälkeen?)

Olihan lehdessä onneksi kevyempiäkin juttuja. Suomessa tuntui menevän ihan hyvin tai ainakin normaalisti. Lehdessä on yllättävän runsaasti myös teatteri- ja elokuvailmoituksia sekä kauppiaiden mainoksia.

Tässä tuskin puhutaan nykyisen kaltaisista pankkiautomaateista...

Jännää...tuolloin jo Suomessakin ihmeteltiin näitä puita! Ne ovatkin huimia, olemme käyneet katsomassa niitä kaksi kertaa.

Mainokset olivat aika hupaisia. Suomen kieli on muuttunut 75:ssä vuodessa aika paljon...

Entä mikä on "vanhenemattoman" naisen salaisuus? Hmm...

 Töitäkin taisi olla tarjolla enemmän kuin nykyään...

Hehe...tätäkin hömppää on ollut jo iät ajat...

Tupakkaa sai tuolloin vielä mainostaa, eikä sen terveyshaitoistakaan tiedetty vielä mitään. Löytyipä seinän välistä vielä vanha askikin...ajattelimme että se oli varmaan jonkin rakennusmestarin taskusta pudonnut. Vaikutti vähän arvokkaammalta kuin tuo mainoksen Työmies-tupakka.

 Mukavaa kesäistä viikonloppua! Onneksi on sentään kesä ja valoisaa vaikka välillä sateleekin ja on koleaa (juu tänään tuli rakeita niin että raikasi hih...)

Sinisen metsästys

Lähdin kameran kanssa ulos etsimään jotain sinistä. Se on makroviikkojen aiheena tänään. Kuvailin ensin erilaisia kukkia, mutta aihe tuntui niin tavanomaiselta (kukkakuvia väheksymättä -ehkä pihallani ei vain ollut juuri sitä sinistä). 

Sitten silmäni osuivat tähän remonttiköyteen, joka lojui maassa. Se oli kauniin turkoosinsininen, ja käytön myötä siihen on patinoitunut muitakin sävyjä. Kaunis kerrassaan!

Makroviikot: Sininen

Juhannukseni 2/2

Edellisessä postauksessa jo vihjailin, että pääsimme käymään juhannuksena myös kaverimme mökillä. Tunnustan, sekä minä että mieheni emme ole varsinaisesti "mökki-ihmisiä". Emme pidä kylmästä, hyttysistä tai paarmoista. Jos saamme kutsun sukulaisten tai kavereiden mökille, voimme mieluusti lähteä, mutta omaa mökkiä emme koskaan hankkisi. (Vai onko Keltainen tupa meidän kesämökkimme? Saattaapa ollakin...oikea työleiri, ranta lähellä jne...ja kylmän tullen pakenemme Barcelonaan...)

Oli kyllä viehättävä mökki, jossa pääsimme viime viikonloppuna käymään. Innostuimme jäämään sinne yöksikin ja saunoimme pitkästä aikaa oikein kunnolla. Uimaan ei ihan uskallettu (no, puolireiteen), oli se vesi sen verran jäätävää. 

Sunnuntaina lähdimme kävelylle läheiselle kesäkahvilalle, joka aukesi silloin ja on auki vain kesäsunnuntaisin. Oli tosi nostalgista ja kylillä oli mukava henki. Onneksi aurinko sattui juuri silloin paistamaan, se saa suomalaiset maalaismaisemat ja metsät näyttämään satumaisilta.

Kaverimme Petra heitti koiralleen Helmille veteen kelluvan jutun, jonka se sai hakea. Se olikin ihan innoissaan.

Oli kiva reissu, tuntui kuin oltaisiin oltu pidempäänkin lomailemassa kun ei pyöritty vain kotiympyröissä!