Vanhan pihasaunan uusi elämä

Puutarhan perällä oleva vanha pihasauna-ulkovarasto rakennus on tänä kesänä odottanut kuivempia remonttikelejä ja oikeaa ajankohtaa. Sekä tietysti suunnitelmien hahmottumista. Nyt mies on ehtinyt sateiden välissä tarttua tuumasta toimeen.

Viime kesän postauksesta voit lukea millaista remonttia olemme suunnitelleet saunan sisäpuolelle, nyt oli tarkoitus keskittyä ulkopuoleen. Sateella voi rakentaa saunaa ja kesäkeittiötä, mutta varaston ulkoverhoilu täytyi tehdä kuivalla säällä. Saunan ikkuna oli tosi alhaalla, joten mies nosti sitä reilusti. Se oli muuten, paitsi maalin puolesta hyvässä kunnossa joten ei tarvinnut uutta ostaa.

Alaosassa oli jonkin verran mätiä lautoja, jotka mies joutui poistamaan. Mehän pohdimme pitkään, jättäisimmekö vanhat terveet laudat paikoilleen ja vain maalaisimme ne, mutta lopulta päätimme verhoilla koko varaston uudelleen pystylaudoituksella. Miehen rakentamat suuret liukuovet varaston ja kesäkeittiön puolelle ovat jo sen verran modernit, että tuntuivat vaativan uutta lautaa seinäpintaankin.

Tuo liukuoven yläosan siistiminen aiheutti meille hieman päänvaivaa -laittaakko siihen jokin siisti pelti vai jonkinlainen laudoitus. Pelkäsimme, että laudoituksesta tulisi liikaa 70-luvun laatikkoräystäät mieleen...

Päädyimme kuitenkin kokonaan pystylaudoitettuun ulkoverhoiluun, myös liukuovien yläosan kohdalta. Itse asiassa työn edetessä aloimme olla varmoja että tämä oli oikea ratkaisu.

Naapuri lämmittää saunaa taustalla...

Pikkuisen jäi laudat puuttumaan että olisi saanut verhoilun valmiiksi. Tuon etualan "romuläjän" kohdalle suunnittelimme siistiä laatikkoa, jonne voisi laittaa kenties vihannespenkkiä tms. Tämä on puutarhan aurinkoisimpia paikkoja joten täytyy miettiä.

Lautojen vaalea pohjamaali sai meidät päättämään, että maalaamme ne samansävuisellä. Näin modernimpi ulkoasu korostuu. Jossain vaiheessa oli mielessä käyttää samoja värejä kuin talossa, mutta niin se mieli muuttuu työn edetessä.

Päätin kauniin sään kunniaksi vetää treenin ulkona tänään. Ei tehnyt mieli salille. Sitäpaitsi polkupyöräni takarengas on puhki, olisi pitänyt kävellä sinne.

Arvatkaas mitä meillä on takapihalla kypsymässä? Jes, valtaisa määrä vadelmia! Raakileita on paljon ja ihan näinä päivinä ensimmäiset herkkumarjat kypsyvät. Kyllä niitä on odotettukin, sillä viime vuonna emme marjoja saaneet leikatessamme pensaat. 

Alkukesän Floridan matkan aikana vadelmapusikot pääsivät villiintymään taas lisää... niitä nimittäin riittää...

Ja riittää myös koko takapihalle tuonne omppupuulle saakka ja vielä vähän nurkan taaksekin. On tuolla seassa punaista ja mustaa viinimarjaakin sekä karviaista, mutta nämä vadelmat pääsivät taas yllättämään sattuneesta syystä. Vaan nyt odotellaan marjoja ja syksyllä vasta raivataan ylimääräiset pusikot!

Ystävän puutarhassa

Eräällä ystävällämme on juuri sellainen puutarha, josta minä pidän. Siellä on luonnontilassa olevia (mutta hoidettuja) alueita, joissa kasvaa mustikoita ja puolukoita. Kukkia löytyy tietysti paljon, mutta kaikki näyttää siltä kuin se olisi itsestään aina kasvanut niin. Puutarha ei siis ole "liian laitetun" näköinen, vaikka omistaja sitä rakkaudella paljon hoitaakin. Monilla kasveilla on jokin jännä tarina takanaan, mistä ne ovat tarttuneet mukaan tms.

En ole ikinä nähnyt näin suurin unikkoja!

En tuntenut puoliakaan hänen kukistaan, mutta niitä oli kiva tutkia kun olivat niin erilaisia. Toiset olivat suuria ja toiset hennon pikkuruisia.

Sain häneltä kolme laatikollista taimia mukaan, jee! Hyvin ne ovat jo juurtuneet meidän villiin puutarhaamme. Ensi vuonna onkin hauska nähdä miten ne lähtevät kasvamaan ja toivottavasti leviämään ja syrjäyttämään rikkaruohoja.

Makroviikot: aihe vapaa

edit: Iloisella kulkurilla on ihana arvonta blogissaan, käykääpä kurkkaamassa!

Superdieetti puolessa välissä

Muistatteko kun vihjailin kolmisen viikkoa sitten lähteväni Fitfarmin Superdieettiin mukaan karistamaan Floridan matkan kiloja? Jup, kolme kiloa tuli matkalla lisää ja ajattelin päästä niistä ja kenties parista muustakin ylimääräisestä kilosta eroon...

Nyt on 6 viikon Superdieetti puolessa välissä...miten on mennyt? (kuvat kaivelin osin netistä ja osin omasta instasta...)

Ensimmäisellä viikolla totuttelin annettuihin ruokaohjeisiin. Olin iloinen siitä, etteivät ohjeet olleet liian tarkkoja esim. reseptien muodossa vaan siinä lueteltiin selkeästi dieetissä sallitut ruoka-aineet ja kuinka paljon niitä syötiin kullakin aterialla. Paljon proteiinia ja vähän hiilihydraatteja. Haluan yleensäkin viettää mahdollisimman vähän aikaa keittiössä joten totuin pian tekemään useamman päivän ateriat valmiiksi ja valmistamaan lounaaksi salaatin töihin jätskipurkkiin mukaan. 

Huomasin ekalla viikolla, että syötävää oli tosi paljon. Sitä kuitenkin perusteltiin siten, että aineenvaihdunta täytyi saada liikkeelle. Nälkä ei siis todellakaan tullut missään vaiheessa. Päinvastoin monesti jopa tökki syödä kaikki ohjeen ruoat.

Dieetissä on tietysti myös tarkat treeniohjeet. Neljänä päivänä lihaskuntotreeniä viikossa, ja neljänä aerobista liikuntaa. Innoissani tutustuin Fitfarmin kuntosaliohjelmiin, sekä kotitreeneihin, joita voi tehdä sisällä tai ulkosalla. Ne ovatkin kaikki tosi tehokkaita. Vaikka jossain määrin tänä vuonna olen salilla jo ehtinyt käydä, lähdin tähän mukaan mielestäni aika aloittelijan tasolta kuitenkin.

Toisen viikon alussa muut dieettaajat facebookissa alkoivat ilmoitella muutoksista. Minä en huomannut itsessäni mitään, mikä tietysti tuntui kurjalta. Treenit kuitenkin kulkivat edelleen hyvin ja sain kaikki sovitettua jotenkin päivärytmeihin. Ohjelmassa suositellaan kovasti pidettäväksi aerobisia aamusella, mutta siihen en ole vielä lähtenyt. Haluan herätä rauhassa aamulla ennen töihinlähtöä. En usko että reipas kävely aamulla polttaa sen enempää rasvaa kuin illan suussakaan. Opin yhdistämään aerobisen treenin kanssa tai sitten lähdin töiden jälkeen kiertämään läheistä järveä jolloin sain sopivan lenkin ja piristyin samalla kivasti.

Toisen viikon lopussa siis kävin jälleen vaa`alla ja mittailinkin vähän. Edelleenkään ei juuri muutoksia. Tosin huomasin että olin varmaan syönyt joinain päivinä liikaa -treenipäivien ruokia lepopäivinä. (eli hieman enemmän hiilihydraatteja) Vaikka kovin tarkkaan ohjeita seurasinkin, silti tuli tämmöinen moka. Päätin vaihtaa ryhmää ykkösestä kakkoseen (riippuen paljonko on pudotettavaa), jolloin ruokamäärät vähenivät lisää. Onneksi niitä vähennetään hissukseen muutenkin joka viikko.

Kolmannelle viikolle lähdin toiveikkaana. Ruokien tarkka punnitseminen keittiövaa´alla alkoi käydä yhä rasittavammaksi, samoin jatkuva kaupassa juokseminen. Taidamme elää miehen kanssa normaalisti aika huoletonta elämää kun jääkaappi on aina lähes tyhjä. Nyt siellä on pakko olla paljon salaattitarvikkeita, rahkaa, mehukiisseliä, rahkaa, marjoja, rahkaa... Jup, sitä lajia pursuaa välillä korvistakin. Vetäisen rahkani useimmiten smoothieina marjojen kanssa, ja blenderi huriseekin parhaimmillaan neljä kertaa päivässä!

Toisaalta mielitekoja on ollut yllättävän vähän. Etenkään sokerisia herkkuja ei ole yhtään tehnyt mieli. Joskus kaupassa käydessä karjalanpiirakat tuoksuvat nenään tosi houkuttavasti, mutta muuten olen säästynyt mielestäni hyvin houkutuksilta sekä nälältä mistä toiset dieettaajat valittavat koko ajan.

Eilen oli Superdieetin ns. tankkauspäivä, jolloin sai ottaa hieman taukoa dieetistä ja tankata nopeita hiilihydraatteja kehoon aineenvaihduntaa nopeuttaakseen. Oli siihen tarkat ohjeetkin, mutta minä päätin olla mittaamatta mitään ja syödä rennosti. Sitäpaitsi oli veljen pojan nimenantojuhla, joten maistelin siellä mielelläni tarjottavia. Ei kyllä tehnyt mieli mitään övereitä vetää.

Ilokseni (tai surukseni miten vain) huomasin, että kakku ei maistunut niin hyvältä, ei myöskään pipari. Päinvastoin minua alkoi se makeus ällöttää. Olen siis päässyt eroon sokerista jee. Samaten kolmen viikon jälkeen voin todeta, että minulla on ollut koko dieetin ajan hyvä olo. Minulla on alhainen verenpaine joka heittelee miten sattuu, aiheuttaa helposti pyörrytystä ja huminaa päässä. Nyt kun tulee useimmin syötyä (eikä niitä höttöhiilareita), verenpaine on tasaisempi ja voin paremmin.

Kuvan kakku ei onneksi ole eilisestä juhlasta vaan nettilöytöni teemaani: "I don`t take orders from a cookie anymore!"

Tästä lähdetään neljänteen viikkoon ...seuraavaksi kerron dieetin kuulumisia varmaan sen lopussa. Toivottavasti sitten on jo jotain oikeita muutoksia havaittavissa!

Nautitaan ainakin tällä hetkellä aurinkoisesta sunnuntaista,

Pysähdys Haitilla

Karibian risteilymme ensimmäinen päivä kului mukavasti merellä, mutta seuraavana päivänä pysähdyimme Haitille Labadeehen. (katso nuoli alhaalla) Olimme tietenkin innoissamme ja pakkasimme uimalasit ja pyyhkeet mukaan.

Huomasimme aika pian maihin saavuttuamme, että olimme tulleet aika siistille "turistialueelle". Mitään varsinaista paikallista asutusta, putiikkeja tms ei näkynyt missään. Itse asiassa kävi selväksi, että emme muualle pääsisikään...

Löysimme pikku metsikköön tehdyn kauniin polun, jota lähdimme helteessä tutkimaan. 

Ainakin sieltä löytyi kauniita poseerauspaikkoja...

Hauskoja fossiilikiviä...?

Hylätyn kahvilarakennuksen terassilta oli mukavat näköalat Karibianmerelle...harmi kun siellä ei ollut enää toimintaa:

Rannat olivat varsin kauniita -kuin postikortista.

Kuljimme ohi markkina-alueen, jossa oli erilaisia matkamuistomyymälöitä. Tavallaan olisi ollut kiva mennä tutkimaan kojuja lähempääkin, mutta kun tiesin ettei laukkuun mitään ylimääräistä mahdu, en viitsinyt mennä tuottamaan pettymystä kauppiaille. (ja itselleni kröhöm...)

Sen sijaan pysähdyimme olusille, alkoi olla jo aika kuuma. Oli kätevää käyttää baarissa Royal Caribbeanin korttia maksamiseen. Saimme sen laivalta, ja se toimi niin hyttiavaimena kuin maksukorttinakin koko risteilyn ajan. Osin jopa maissa. Vasta risteilyn loputtua Royal Caribbean veloitti kertyneet summat luottokorttitililtämme.

Olisihan Royal Caribbean myynyt juomapakettejakin, mutta päätimme ettemme tarvitse sellaista vähäisen alkoholinkäytön vuoksi. Ne harvat oluet tai viinilasilliset maksoimme siis kortilla.

Paikoin rannalle oli istutettu ihania kukkia -tämäkin pensas oli ihan mieletön -erivärisiä kukkia samassa pensaassa! Ja jos katsot tarkemmin, isompien terälehtien keskellä on vielä pieniä valkoisia kukkia!

"Tules jo sieltä biitsille kukkien kimpusta!"

Maihin oli matkanjärjestäjän toimesta keksitty maksullista ohjelmaa, mm vesipuisto, pikku risteilyjä yms. Tämä vaijeriliuku näytti tosi hauskalta, se liukui kukkulalta alas rannalle aika pitkän matkan. Hinta vain oli turhan suolainen meille budjettimatkalaisille...n. 100 dollaria per napa pain minuutin liu´usta -no tänks!

...joten tyydyimme jälleen poseeraamaan kauniilla paikoilla

Aika pian kierrettyämme rajatun alueen menimme laivayhtiön meille varaamalle lounaalle. Oli niin kuuma, että päätimme syödä pelkkiä hedelmiä, ja ne olivatkin herkullisia! (seuraavana päivänä oli vain maha molemmilla pikkuisen sekaisin...)

Tottakai meille oli järjestetty letkeää elävää musiikkia...!

Lounaan jälkeen päätimme mennä uimaan. Vaan eipä onnistunutkaan siltä rannalta jonka satuimme valkkaamaan. Pohja oli täynnä rosoisia kiviä ja koralleja. Vesi oli kyllä älyttömän lämmintä ja ihanaa, mutta ei vaan päässyt uimaan, sen verran sattui jalkapohjiin.

Helteestä läkähtyneinä emme jaksaneet kävellä enää alueen toiseen päähän etsimään parempaa rantaa. Jäimme palmun alle vähäksi aikaa huilimaan (minulla oli massu jo vähän palanut, joten yritin vältellä aurinkoa) ja palasimme ilmastoituun laivaan ja viileään suihkuun...

Olimme itse asiassa aika pettyneitä tähän pysähdykseen. Niin eksoottiselta kuin Haiti kuulostaakin, tällä rajatulla alueella ei ollut mitään tekemistä autenttisen Haitin kanssa. Mutta ehkä asia oli järjestetty turistien parhaaksi, onhan Haiti yksi maailman köyhimpiä valtioita ja varmasti siellä leviää edelleen tauteja 2010 tapahtuneen maanjäristyksen vuoksi. 

***

Tosin nyt kun täältä sateisesta ja koleasta Suomen kesästä käsin näitä Haitin päivän kuviani katselen, tuntuu että voisin mielelläni tästä tuonne pariksi päiväksi mennäkin aurinkoon, palmuja halailemaan ja etsimään sitä parasta uimarantaa. Vaikka ne olisivatkin täynnä muita turisteja.

Aurinkoa kaivaten,