Meillä oli kaksi viikkoa sitten tapaaminen ystäviemme kanssa ihanassa paikassa Suomen rannikolla. Ystävämme asuu rauhallisella saarella ja hänellä on koti uskomattoman kauniilla paikalla.
Siellä sielu lepäsi ihaillessa maisemia, ilmakin suosi jälleen. Uimme, saunoimme, söimme hyvin...oli kyllä rentouttavaa.
Laiturilta oli puolentoista metrin pudotus mereen. Ystävältämme oli tippunut matto veteen ja mieheni oli sankari kun sukelsi pohjasta parin metrin syvyydestä sen maton. Se kyllä haisi tosi pahalta ja oli vähän värjääntynyt pohjaliejuissa, mutta ehkä siitä vielä maton saa.
Minulle vesistöjen pohjaliejut ovat aina olleet jotenkin ällöttäviä, en voisi kuvitellakaan astuvani paljaalla jalalla liejuiseen pohjaan, ties mitä öklöjä liejumonstereita siellä majailee.
Seuraavana päivänä teimme patikkaretken lähiympäristöön. Oli kyllä komeat näköalat ja mukava käppäillä siellä.
Minulla oli mukana uusi pikkukamerani, Nikon 1 J5. Hommasin sen isomman järkkärini rinnalle, sillä etenkin pidemmillä retkillä tai vaikka matkoilla on halvemmalle ja kätevästi mukana kulkevalle kameralle käyttöä. Ensivaikutelma on ollut ihan positiivinen, sillä saa nopeasti tilannekuvia ja pienestä koostaan huolimatta se ei ole mikään muovinen lelu. Kuvalaatu ei isompaan täyskennoiseen riitä, muttei sen tarvikkaan.
Näen aina tuolta blogin Facebook -sivuilta kun joku käy kurkkimassa onko tullut uusia postauksia...ilmeisesti kuulumisiamme siis odotellaan. Juu on tosiaan ollut into edelleen bloggailuun kadoksissa, mutta laittelen aina jotain juttuja kun aikaa ja intoa löytyy.
Matkoja on tiedossa ainakin jo yksi: lähdemme kahden viikon päästä Pietarissa käymään, ihan pikaisesti vain. Edellinenkin reissumme sinne oli aika nopea, mutta toivottavasti ehdimme jotain sentään tutkia. Ainakin meillä on hyvä opas, nimittäin velipuoleni asuu siellä.
Flunssa lähti mutta tuli mokoma pari päivää sitten takaisin ja taas nenä valuu ja päätä jomottaa. Ei ole yhtään kivaa, etenkään kun aloitin juuri treenailemaankin taas tauon jälkeen...
Ainiin omppuja meillä piisaa enemmän kuin koskaan (ja minun mielestäni ne ovat parempiakin kuin koskaan) joten, saa tulla hakemaan hih!
Ihanaa viikonloppua ja syyskuun alkua, palataan taas kuulumisiin kun keretään!
