perjantai 8. maaliskuuta 2013

Hofbräuhaus ja tuunattuja moottoripyöriä...

Viimeisen päivän tarina Saksanmaalta on vielä kertomatta ja kuvat näyttämättä. Teki vain niin mieli välillä kertoa Barcelonan lämmöstä ja kuulumisista täällä. Nyt tässä on jo tarpeeksi kotiuduttu, joten on mukava  palata vielä viikon takaisiin Münchenin matkan tunnelmiin.

Ennen illan lentoa Barcelonaan suuntasimme jälleen keskustaan, jossa etsimme käsiimme kuuluisan kapakan, Hofbräuhausin. Se on perustettu jo vuonna 1589 ja on yksi suosituimmista turistikohteista paikkakunnalla. 

Baijerilaisia Dirndl -kansallispukuja näyteikkunassa.
Baari oli helppo löytää, koska se sijaitsee lähellä Raatitaloa. (ja ulkomuistista -olen joskus käynyt ulkopuolella) Talon seinässä oli oma logo "HB"




 Sisätila oli valtava halli, jonka kauniit kattomaalaukset ja pylväät olivat näkemisen arvoiset. Ensimmäisenä pistivät silmään myös hupaisannäköiset baijerilaisukot nahkahousuissaan ja höpsöissä sulkahatuissaan. (olivatko kenties maksettu paikalle?) "Durst ist schlimmer als Heimweh" (jano on kovempi kuin koti-ikävä) sanottiin seinällä osuvasti.






 Päätimme jäädä lounastamaan ja minun teki mieli myös brezeliä, baijerilaista suolarinkeliä. Paistettu kala ja persiljaperunat olivat herkullisia laadukkaan oluen ja tämän rinkelin kera!

Viereemme tuli paikallinen nainen, johon tutustuimme. Hän oli töissä kansanperinteiden virkistämisohjelmassa ja oli tullut muusikon kanssa työasioissa Hofbräuhausiin. Mies soitti tuubaa orkesterissa, joka oli ihan pöytämme vieressä. Lisää baijerilaista meininkiä oli luvassa: rytmikästä kansanmusiikkia! Meillä oli ihan hauskaa.


Mahat täynnä jatkoimme matkaa metrolla paikkaan, joka oli mainittu aiemmin näkemässämme mainoksessa. Siellä oli tuunattujen moottoripyörien messut. Emme me mitään motoristeja ole, mutta saatamme vuokrata joskus matkoilla pyörän -ja ovathan ne kauniita katsella. Etenkin tuunatut pyörät, joita menimme katsomaan.

Hallin ulkopuolelta löysin pikkubussin, jonka olisin mielelläni ominut. Aivan ihanasti maalattu vai mitä? Koska menimme ensimmäisten mukana halliin sisään, se oli vielä lähes tyhjä eikä oheisohjelma alkanut pitkään aikaan. Muutenkin alue oli paljon pienempi kuin oletimme, mutta prätkät olivat toki komeita.





Jotain oheistuotetakin löytyi myytävänä...

 Lähdettyämme metrolla takaisin saksalaisten ystäviemme luo, jouduimme odottamaan pitkän aikaa metrohallissa. Kuulutettiin, että jossain pysäkillä oli tarvittu paloautoa. Jännäsimme jo, että joudumme etsimään toisen reitin päästäksemme hakemaan kassejamme ehtiäksemme ajoissa lentokentälle. Onneksi metrot alkoivat lopulta jälleen kulkea.

Kiitimme kovasti ystäviämme ja hyppäsimme jälleen metroon. Olimme myöhään kotona Barcelonassa,  -oi miten oma sänky tuntuikaan mukavalta!


Virkistävää viikonloppua kaikille!

8 kommenttia:

Harakka kirjoitti...

Katsoin kuviasi ja vaan sanoin itekseni, että vau ja vau!
Ihania kuvia, ihana bussi ja ihanania kattoja ja ja.. ja..vaikka mitä!
Hyvää Naistenpäivää sulle!

anja kirjoitti...

Ihan rallattelin ein, zwei, zuffaa... niin hienoja ovat kuvat Hofbräuhausista. Ja dirndleistä. Vau.

Henrietta Hassinen kirjoitti...

Aivan ihana katto+maalaukset ja tuo upea upea bussi olis tosi fantastinen hippibussi Euroopan valloitukseen:)

Matkatar kirjoitti...

Totta! Olisi kyllä tosi hauskaa :D

Matkatar kirjoitti...

Kiitos, :D

Matkatar kirjoitti...

Kiitos kiitos Harakka :)

Riitta Sinikka kirjoitti...

♥ Vau, mikä bussi..ja, vau..kaikki :) ♥

Matkatar kirjoitti...

Kiitos :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...