sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Münchenissä seikkailemassa / Adventure in Munich


Oli mielenkiintoista -tai osin kurjaakin -huomata miten paljon olin unohtanut Münchenistä aikaisemmilta reissuiltani. No, minulla on aika huono muisti, minkäs sille teet. Ja koska olen siellä ollut aina kesäaikaan, talvinen kaupunki vaikutti ihan erilaiselta. 

Talo, jossa saksalaiset ystävämme asuvat, on jo melko vanha, mutta viihtyisä omalla saksalaisella tavallaan. Siinä on suuri kaunis puutarha, jota Ute tykkää kovasti hoitaa, mutta nyt sekin oli lumen peitossa.



Saimme käyttöömme oman huoneen yläkerrasta. Siellä oli itserakennettu peti, jossa oli hyvä nukkua. Aamulla menimme alakertaan, jossa Ute odottikin meitä jo aamupalan kanssa. Heidän koiransa Hutch on jo tosi vanha ja se haukkui meille joka kerta ohittaessamme sen.


Päätimme lähteä Münchenin keskustaan aamupalan jälkeen ja Ute tuli Hutchin kanssa samaa matkaa S-bahn asemalle. Miten minä olen voinut unohtaa tämänkin reitin, vaikka kuljin tätä viikkotolkulla joka päivä töihin mennessäni? Pöö.


Münchenin keskusta oli minulla onneksi paremmassa muistissa, sen verran usein täällä tuli käytyä kiertelemässä kauppoja ja nauttimassa kauniista kesäsäästä. Tämä Marienplatz ja raatihuoneen ympäristö on kesäisin täynnä turisteja, ja nytkin oli aika paljon porukkaa liikkeellä koleasta säästä huolimatta.

Kellotornin nuket tanssivat joka päivä kello 11 -satuimme juuri olemaan paikalla!


Marjoja ja hedelmiä oli myytävänä joka puolella aika edulliseen hintaan / There were berries and fruits for sale 


Tämä omahyväisen näköinen villisika oli tuttu edellisiltäkin reissuilta (tämä kuvateksti kävisi varmaan edelliseen ja seuraavaankin kuvaan...)


Karlsplatzilla oleva suuri suihkulähde oli tietysti talven vuoksi suljettu.  Siihen liittyy hauskoja muistoja, sillä aina kun tulimme tänne kesäkuumalla lasten kanssa, he juoksivat sinne innoissaan. (Nyt en varmaan enää antaisi lupaa...)



Meille tuli nälkä ja päätimme mennä kiinalaiseen ravintolaan syömään. Kana- ja tofukastike olivat ihan maukkaita, nam. Lounaan jälkeen lähdimme metrolla paikkaan, jossa Uten pojan Reton ravintola sijaitsee. Olimme sopineet tapaamisesta Uten kanssa siellä. 


Ravintolan löytäminen ei ollutkaan ihan helppo juttu, koska meillä ei ollut karttaa ja ohjeetkin olivat aika puutteelliset. Aikamme käppäiltyämme ensin teollisuusalueella ja sitten asuinalueella löysimme perille varsin viihtyisään perisaksalaiseen ravintolaan.

 Pihalla näimme pari kesyä söpöä kanaa. Ne olivat kuulemma perheen kanoja. (vaan en kysynyt joutuvatko ne jossain vaiheessa ruokalistalle...)



Utekin löytyi sieltä pelaamasta suloisten lastenlastensa kanssa lautapeliä. Me olimme aivan jäässä tässä vaiheessa, joten menimme ensin lämmittelemään uunin eteen ja joimme sitten teetä ja kahvia.

Kameran linssikin ihan huurtui


Viihtyisä ravintola oli tyhjä meitä lukuunottamatta
Lapset olivat tosi suloisia ja piirtelivät meille piirustuksia ja mekin pelasimme nuorimman kanssa hauskaa peliä. Oli vain aikamoinen pelihuijari se pikku tyttö! :)

Pääsimme Uten kyydillä takaisin heidän talolleen ja ilta sujui mukavasti kuulumisia vaihdellessa ja syödessä Uten valmistamaa illallista. Ute näytti ottamiaan valokuvia ja minä kuvailin heidän kotieläimiään, Hutschia ja Tomia. Jerry -kissakin löytyy, mutta siitä kuvia toisella kertaa!




Our first day visiting our Munchener friends was nice. We slept in upstairs in their sweet german-like house. After breakfast we went to Munich center. After walking there couple of hours we had some lunch in a chinese restaurant. After that we had an appointment with Ute in her son`s restaurant. There we met her grandchildren also. They were very sweet and we played a nice game with them.

In the evening Ute made some delicious supper and we talked for a long time.



5 kommenttia:

Cheri kirjoitti...

Varmasti mukava matkata noin poiketen tuttuja tapaamassa. Kylmä näyttää olevan Münchenissäkin, mutta vähemmän lunta kuin meillä :)

Harakka kirjoitti...

Olipa kiva postaus Munshenista (en löytänyt oikeenlaista uuta, hi)
Herkullisen näköistä ruokaa söittekin, nami!
Kiva on ystäviä nähdä!
Huts koira oli tosi suloisen näköinen ja näki, että oli jo vanha.

Matkatar kirjoitti...

Kyllä, vaan ilmankosteus oli suurempi kuin Suomessa, siksi tuntui jopa vielä kylmemmältä kuin siellä. Ja oli meillä vähän kevyemmät takitkin...

Matkatar kirjoitti...

:D

RaijaAnnikki kirjoitti...

Matka muistot ovat ihania. Kuvia on aina kiva katsella.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...